Tanssirallin vertaispalaute liikuttavan kannustavaa 

Lasten ja nuorten Tanssiralli -kansantanssikatselmus järjestettiin osana kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisia 13.-15.6.2024. Suomen Nuorisoseurojen järjestämässä Pispalan Sottiisissa oli tänä vuonna mukana ennätykselliset 1100 osallistujaa, joista Tanssiralliin osallistui 28 ryhmää.  

Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida kansantanssiryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Raadeissa olivat tänä vuonna tanssinopettajat Jukka Saari, Hanna Poikela ja Nelli Terävä sekä Timo Filip Salonen, Siina Toimela, Petri Hoppu ja Emma Kantelinen.

“Ihanan erilaiset essut” 

Tanssirallin raati kiitti erityisesti kaikkia tanssijoita, huoltajia ja yleisöä ihanasta, korvia huumaavasta kannustamisesta sekä toisten vilpittömästä kehumisesta: “Kiitos jokaiselle ohjaajalle, tanssinopettajalle ja huoltajalle, joka kannustaa lapsia ja nuoria näkemään muissa hyvää ja rohkaisevat ihailemaan, kehumaan, hurraamaan ja katsomaan muiden esityksiä.”

Esityskokonaisuuksissa oli myös huomioitu lasten ja nuorten toiveet, tarpeet ja unelmat ja esityksiä oli luotu yhdessä tanssijoiden kanssa. 

Esityksissä käsiteltiin ajankohtaisia teemoja 

Kansantanssin suosio on kasvanut, mikä näkyy sekä ryhmien määrän että niiden koon kasvuna. Useissa esityksissä käsiteltiin lasten ja nuorten omaa kokemusmaailmaa, yksinäisyyttä ja ystävyyttä sekä tanssikavereiden merkitystä. Mukana oli paljon poikkitaiteellisia kokonaisuuksia, jotka yllättivät laululla, lausunnalla ja jopa räpillä ollen silti kiinteästi ja raikkaasti kiinni kansantanssin viitekehyksessä. 

Jokainen ryhmä sai raadilta suullisen palautteen sekä vertaispalautetta toisilta osallistujilta. Näiden lisäksi raati laati yleispalautteen sekä myöhemmin ryhmille lähetettävän kirjallisen palautteen. Tanssiralliin osallistuvat ryhmät saivat halutessaan raadilta sarjanimeämisen rauta-, pronssi-, hopea- tai kultasarjaan. 

Sarjanimeämiset 

Kultahippusarja

Pyörre, Nuorisoseura Vilikas Oulusta: Rohkea ja reipas, monipuolinen kokonaisuus. 

10-vuotiaat ja nuoremmat 

PikkuOttoset II, Kaustisen Nuorisoseura: Varmaa tanssimista ryhmän ja parin kanssa. Kulta. 

Kipehnet, Siepakat: Vauhdikas ja innostunut ryhmä. Pronssi. 

Kierros, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Vauhtia ja vaarallisia ohituksia huvipuistossa. Hopea. 

Tanhutatit, Lahden Tanhuujat: Leikin iloa ja rohkeaa esiintymistä. Hopea. 

Mattien ja Maijojen Lilleroiset, Matit ja Maijat: Pontevia askelikkoja ja leikillistä meininkiä. Pronssi. 

Kiikku, Nuorisoseura Vilikas: Lennokasta menoa pitkän kokonaisuuden muistaen. Rauta.

13-vuotiaat ja nuoremmat 

Motoran Ripakat, Nuorisoseura Motora: Rohkeaa ilmaisua ystävyydestä. Hopea.   

Kansulit, Siilinjärven kansantanssijat: Monipuolisen harjoittelun näkyminen esityskokonaisuudessa. Rauta. 

Pikku Ottoset I, Kaustisen Nuorisoseura: Yleisön mukaansatempaava riemukas esitys. Pronssi.  

Ropina, Oulunsalon Nuorisoseura: Hauska ja raikas teema kantoi läpi esityskokonaisuuden. Hopea.  

Pieksut, Siepakat: Ajankohtaisen teeman äärellä oleva voimakas ja valloittava ryhmä. Hopea. 

Nutukkaat, Siepakat: Kypsää polskataituruutta. Pronssi. 

Huipakat, Lahden tanhuujat: Keinuvaa taidokasta valssi ja rauhallista läsnäoloa. Pronssi. 

Harmonikan 11-13 -vuotiaat, Nuorisoseura Harmonikka: Ylpeästi kannettu oman alueen perinteitä nostava kokonaisuus. Pronssi. 

Tuiske, Nuorisoseura Karjalan Nuoret: Visuaalisesti vahva teos ja monitaidokas ryhmä. Hopea. 

Loiste, Oulaisten Nuorisoseura: Hymyn nostattava ja tasapainonen kokonaisuus. 

Mattien ja Maijojen Midit, Matit ja Maijat: Motivoituneen ja voimakkaan ryhmän vaivaton taidonnäyte. Kulta. 

Ralli, Nuorioseura Vilikas: Kypsän tanssitaidon omaava ryhmä, leikkiä unohtamatta. Kulta. 

16-vuotiaat ja nuoremmat 

JunioriOttoset I, Kaustisen Nuorisoseura: Rohkeaa kehonkäyttöä, massiivista soundia. Kulta. 

Šavissa, Aitomäen Nuorisoseura: Ainutlaatuista musiikin ja liikkeen yhdistämistä. Pronssi. 

Hippa, Nuorisoseura Vilikas: Paritanssivariaatioiden monipuolista käyttöä. Hopea. 

Siepat, Siepakat: Aitoa lämmintä läsnäoloa. Hopea. 

Säpinä, Lahden Tanhuujat: Laulun ja rytmiikan luontevaa yhdistämistä. Pronssi. 

Karkelo, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Rohkeaa heittäytymistä ilmaisuun ja tarinankerrontaan. Hopea. 

Jutatokka, Jutarinki: Juurevaa ja vauhdikasta menoa sopivassa suhteessa. Pronssi. 

Kaiku, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Ison ryhmän näyttävä kokonaisuus. Pronssi. 

Karkelo, Klaukkalan nuorisoseura: Rohkeaa läsnäoloa, kantavaa laulua. Pronssi. 

Kunniamaininnat 

• Béla Gazdagin laatimien esityskokonaisuuksien laulullisuudesta.  
• Šavissa- ryhmä – omasta sävellyksestä ja musisoinnista.
• Susanna Kivinen ja Kierros-ryhmä – upeasta yhteistyöstä Huvipuisto-teeman ilmentämisessä.
• Kaustisen Nuoriseura – musiikkitoiminnasta ja soiton yhteydestä tanssiin.  
• Nuorisoseura Rajan Nuorten Karkelo-ryhmä – oman idean ja koreografian luomisesta ja kehittelemisestä.
• Motoran Ripakat -omakohtaisuudesta ja kirjeiden karismaattisesta lausunnasta.
• Pieksut – Katu-uskottavasti tanhukengät jalassa räppäämisestä.
• Kansanmusiikkiyhtye Hehku – hyvästä työskentelystä tanssin ja tanssijoiden kanssa.
• Huipakat, Hilma Ignatius – Laulun tulkinnasta.
• Kansulit – Esimerkillisestä sivulajien harjoittelusta. 

Lisätiedot

Teija Nikkari, tanssin palvelutuottaja
teija.nikkari@nuorisoseurat.fi
puh. 044 744 3939

Neljä ansioitunutta kansantanssijaa nimetty kansantanssimestareiksi 

Suomen Nuorisoseurojen kansantanssikiltaan on nimetty uusia jäseniä. Kansantanssimestareiksi kutsutut kiltalaiset ovat ansioituneita ja pitkään alalla toimineita henkilöitä, jotka ovat työllään edistäneet kansanperinteen säilyttämistä ja uusiutumista. Uusia kansantanssimestareita nimetään kahden vuoden välein Pispalan Sottiisin kansantanssifestivaalin yhteydessä. 

Béla Gazdag, Hollola 
Béla Gazdag on unkarilainen kansantanssinopettaja ja koreografi, joka on rikastuttanut suomalaista kansantanssikenttää uniikilla tavalla. Hän on omistautunut säilyttämään ja levittämään perinteistä unkarilaista kansantanssia sekä opettanut tanssia eri puolilla maailmaa. 

Ilkka Köngäs, Rovaniemi 
Ilkka Köngäs on ollut keskeisessä roolissa kansantanssinopettajien ammattikoulutuksen kehittämisessä ja kerännyt lukuisia palkintoja niin kotimaassa kuin ulkomailla. Ilkka on toiminut Tervolan Nuorisoseuran Tanhuajien ja Siepakoiden taiteellisena johtajana, Lapin läänin kansantanssiyhtye Rimpparemmin toiminnanjohtajana ja monissa muissa keskeisissä tehtävissä. Hänelle on myönnetty Pro Arte Lapponiae -mitali ansiokkaasta toiminnasta Lapin läänin taiteen ja kulttuurin hyväksi. 

Tuija-Liisa Leino, Lemi 
Tuija-Liisa Leino on tehnyt pitkän uran kansantanssin parissa. Hän on toiminut ohjaajana ja järjestäjänä useissa nuorisoseurojen tapahtumissa ja on tunnettu vuosikymmenten kokemuksestaan alalla. Hänen työtään arvostetaan laajalti kansantanssipiireissä Suomessa. 

Kirsti Valli, Ilmajoki 
Kirsti ”Kipa” Valli on Ilmajoen Nuorisoseuran aktiivinen jäsen, joka on omistanut tanssille koko elämänsä. Hän on toiminut nuorten ja aikuisten ohjaajana kansantanssikerhoissa kotikunnassaan Ilmajoella ja Etelä-Pohjanmaalla. Kipan koreografiat ja laaja esiintymiskokemus ulottuvat ympäri Suomen ja Euroopan. Hän on myös aktiivinen kouluttaja ja kansallispukujen puolestapuhuja. 

Kansantanssimestariksi valittavan tulee täyttää useita seuraavista kriteereistä: vähintään 60 vuoden ikä, pitkäaikainen kansantanssiharrastus, ohjaajana toimiminen, suurten esitysten vetäminen, järjestöllisen toiminnan edistäminen, koreografioiden tuottaminen, työ lasten ja nuorten kanssa, kansainvälinen osallistuminen, tuomarina toimiminen, kansanperinteen säilyttäminen, pukukulttuurin edistäminen, oman osaamisen kehittäminen, aktiivinen tapahtumiin osallistuminen sekä monipuolinen taito kansantanssissa ja -musiikissa, luovuus, karismaattisuus ja innostavuus. 

Nuorisoseurojen kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012. Kiltaan on aiemmin nimetty Sirkka Viitanen, Rauni Riikonen, Liisa Villanen, Eila Ala-Kiuttu, Pentti Kainulainen, Rainer Maunula, Leena Aspegren, Laura Hakojärvi, Mirja Hynynen, Pirjo Nuortila, Ilpo Salonen, Lea Virta, Marja Viitanen, Anja Mikkola, Jussi Malinen, Väinö Kreko, Antti Savilampi, Ulla Laine, Tauno Häkkinen, Aimo Hentinen ja Hannu Nipuli. 

Lisätiedot

Jukka Heinämäki, johtaja, tanssin tapahtumat
jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi
puh. 050 526 8957

Upea kattaus kansantanssia ja kansanmusiikkia Tampereella

Pispalan Sottiisin vuoden 2024 kansantanssiyhtye on Vinhakat Nuorisoseura Motorasta 

Pispalan Sottiisin vuoden 2024 kansantanssiyhtyeeksi on valittu Nuorisoseura Motoran Vinhakat Joensuusta. Valinta tehtiin festivaalin taiteellisen johtaja Petri Kauppisen esityksestä. Tunnustuksen luovutti Folklandia-risteilyllä järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 12.1.2024 Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström ja pääsihteeri Annina Laaksonen.  

Nuorisoseura Motoran Vinhakat harjoittelee tavoitteellisesti ja sen 18–21-vuotiailla tanssijoilla on jo runsaasti tanssivuosia takanaan. Ryhmä tuottaa uusia tanssiproduktioita uudistaen ja kehittäen kansantanssia ja toiminnassa keskitytään kansantanssin syventäviin opintoihin, ilmaisutaidon kehittämiseen ja monipuolisen ohjelmiston rakentamiseen. Motora järjestää kansantanssin opetusta Joensuussa ja sen toiminnassa on mukana noin 180 lasta, nuorta ja aikuista.  

Ryhmä esiintyy seuran omien tilaisuuksien lisäksi aktiivisesti valtakunnallisissa kansantanssitapahtumissa ja ulkomaalaisille folklorefestivaaleilla. Vinhakat nimettiin vuonna 2022 nuorisoseurojen valtakunnallisessa kansantanssikatselmuksessa Tanssimyllyssä omassa ikäluokassaan mestaruussarjaan.

Ryhmän musiikista vastaa Rälläkkä, jonka musiikissa soivat vaihtelevasti harmonikka, kitara, mandoliini, basso, viulu ja perkussiot. Uusimpana teoksena Motoran tanssi- ja musiikkiryhmät ovat tuottaneet kansanomaisen vuodenkierron perinteisiin keskittyvän kolmiosaisen Ajastaika-teoksen, jonka koreografina on toiminut ryhmien tanssinopettaja Eveliina Pilke. 

Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtye on nimetty vuodesta 1990 saakka aina kahden vuoden välein ja se on yksi merkittävimmistä tunnustuspalkinnoista, jonka suomalainen kansantanssiryhmä voi saada. Valittu ryhmä kutsutaan kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisin 2024 kansantanssin kotimaiseksi pääesiintyjäksi ja sille luovutetaan 3500 euron stipendi.  

Lisätietoja:  

Jukka Heinämäki, Suomen Nuorisoseurat, toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat 
puh. 050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi 

Vuoden tanssiteko 2023 on Käärmeenpääntallaajat -näyttämöteos 

Suomen Nuorisoseurojen myöntämä Vuoden tanssiteko -tunnustus myönnettiin Folklandia-risteilyllä järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 12.1.2024 Käärmeenpääntallaajat näyttämöteokselle. Valinta tehtiin mestarikansantanssija Antti Savilammen esityksestä ja hän myös luovutti tunnustuksen. 

Käärmeenpääntallaajat on Tanssiteatteri Tsuumin, Folk Extremen, Espoon kaupunginteatterin ja Tampereen Työväen Teatterin yhteistuotanto. Esitysdramaturgiasta ja ohjauksesta on vastannut Marjo Kuusela, musiikista Anne-Mari Kivimäki ja koreografioista Reetta-Kaisa Iles, Marjo Kuusela ja työryhmä. Tuotannossa oli mukana myös kaksi ilmaisutaidon lukiota, Tampereen Yhteiskoulun lukio (TYK) ja Kallion ilmaisutaidon lukio. Musiikista vastasivat Suistamon Sähkö ja Palomylly.  

Tampereen Yhteiskoulun lukio tuotti prosessissa opettajiensa Jyri Siimeksen, Leena Tanhuan ja Lotta Kaarlan johdolla teoksen Käärmeenpääntallaajat II – Jos maailma ei lopukaan -näytelmän, joka esitettiin keväällä 2023 Tampereella 55 opiskelijan voimin. 

Eteläpohjalaisen parisataa vuotta sitten toimineen vasulaisten uskonlahkon sisuksiin sukeltava Käärmeenpääntallaajat on hurmoksellinen spektaakkeli, jossa uskonnolliset kokemukset heräävät musiikin ja tanssin voimasta henkiin. Ammattilaisia ja alan opiskelijoita yhdistävä teos luo myönteistä julkikuvaa kansantanssille ja-musiikille uuden yleisön keskuudessa.  

Vuoden tanssiteko -palkinnon voi saada henkilö, yhteisö tai tapahtuma, joka on tehnyt vuoden aikana jotakin merkittävää kansantanssin tunnettavuuden kannalta ja / tai edistänyt toiminnallaan kansantanssin leviämistä. Tanssiteko voi olla rohkea avaus, joka on aiheuttanut keskustelua. Se voi olla ennakkoluuloton, uusi toiminnan muoto tai se voi olla asia, joka on saanut ihmiset tanssimaan.  Palkinto jaettiin nyt yhdennentoista kerran.

Lisätietoja:  

Jukka Heinämäki, Suomen Nuorisoseurat, toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat 
puh. 050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi 

Saa tanssia! Sottiisi Movesin paritanssimateriaalit – eli yhteisohjelmat – on julki

Ensi kesänä Tampereella Saa tanssia! SottiisiMoves 2020 -festivaaleilla juhlitaan suomalaista tanssia laajalla skaalalla. Pispalan Sottiisi tuottaa tapahtumaan Saa tanssia! -kokonaisuuden, joka näkyy ja kuuluu tapahtuman aikana ympäri Tamperetta. Teos ei pelkästään näy ja kuulu, vaan tanssittaa koko Tamperetta.

Valtaosa kansanomaiseen paritanssiin pohjautuvasta materiaalista on nyt julkaistu. Kokonaisuus rakentuu vapaasta tanssista sekä ennakkoon harjoitelluista kaavatansseista, jotka kuitenkin ovat selkeästi osa paritanssin kokonaisuutta. Paritanssimateriaali muodostaa Nuorisoseurajärjestön vuosiohjelman kansantanssi- ja tanssiryhmille kaudelle 2019/2020.

”Yhteisöjen tarpeiden mukaan paritanssiohjelman harjoittelussa voidaan painottaa erilaisia paritanssiin sisältyviä kehollisia koordinaatio- ja vuorovaikutustaitoja. Kehollisten taitojen harjoittamisen lisäksi paritanssikokemusten sanoittaminen on tärkeää. Tuntemusten ja kokemusten käsitteellistäminen valmistaa mieltä ja ajattelua kohti kahdensuuntaista sekä tasavertaista kommunikaatiota.  ”, kertoo SottiisiMoves 2020 -tapahtuman taiteellinen johtaja, tanssitaitelija Petri Kauppinen.

Paritanssimateriaali on luotu osana Koko Suomi osaa Sottiisia -hanketta, jonka on rahoittanut Museovirasto aineettoman kulttuuriperinnön edistämiseen varatuista määrärahoista. Osana hanketta on myös valmennettu yhdeksän paritanssilähettilästä, jotka levittävät paritanssin iloa ja riemua. Lähettiläiden aikatauluista ja tanssinriemun paikoista viestitään erikseen.

SottiisiMoves 2020 on kesän suurin tanssifestivaali Suomessa. Tampereelle odotetaan 10.-14.6.2020 jopa 2500 tanssijaa. SottiisiMoves tuo estradeille, kaduille ja Tampereen arkeen laajan kirjon tanssilajeja ja tanssijoita joka puolelta Suomea. Festivaaleilla juhlitaan 50-vuotiasta Pispalan Sottiisi -foklorefestivaalia sekä niin ikään 50 vuotta täyttävää Nuori kulttuuri -toimintaa. Nuori Kulttuuri -katselmuksissa on tanssin vuosi ja kevään aika ympäri Suomea nähdään lähes 30:ssa katselmuksessa tuhansia nuoria tanssijoita. Katselmusten herkkupalat ja Pispalan Sottiisi muodostavat yhdessä SottiisiMoves 2020 -festivaalin. Tule mukaan tanssin riemuun!

Materiaalit on julkaistu www.tanssinriemu.fi -osoitteessa. Materiaalia täydennetään vielä ja mukaan on tulossa myös paritanssimateriaali lasten ryhmien käyttöön (taitotasot A ja B).

Pispalan Sottiisi: www.sottiisi.fi
Nuori Kulttuuri: www.nuorikulttuuri.fi

Sinua rakastan -teos Folklandialle

Teatteria, tanssia ja livemusiikkia yhdistelevä Sinua rakastan -teos kertoo Irwin Goodmanin tunnetuksi tekemien laulujen ja sävelten kautta ja teatterin keinoin fiktiivistä tarinaa Eevistä ja Artsista. Se on kertomus elämästä, rakkaudesta, luopumisesta ja selviytymisestä. Tammikuussa tämä tarina valloittaa Folklandian 2020 yleisön.
Käsikirjoitus: Päivi Helkala
Ohjaus ja koreografiat: Maiju Laurila
Rooleissa: Päivi Helkala, Ossi Perälä, Hilla Turtiainen, Aatu Hyppänen, Eero Hyppänen, Antti Aho, Béla Gazdag, Paula Kettu
Bändi: Simo Helkala, Maiju Laurila, Eero Ohlsbom, Piia Pellikainen, Tuomas Vanhalakka
Tanssi, Kipuna Kollektiivi: Antti Aho, Béla Gazdag, Paula Kettu, Anni Koponen, Eetu Laitinen, Lotta Terävä, Sofia Timonen, Henriikka Silvennoinen, Siiri Suoniemi

Tintura ja Tamm Virosta Folklandialle

Sottiisin pääjuhlassa Työtä ja ilonpitoa sadan vuoden takaa

Pispalan Sottiisin pääjuhla Työ ja ilonpito on tanssillinen kokonaisuus, jossa liikutaan työn ja työväen maailmasta lasten ja nuorten leikkiin, herraskaisten tansseihin ja lopulta kaiken kansan yhteistanssiin.

Sata vuotta sitten kaikki oli kovin toisenlaista. Vastahan Finlaysonin Plevnan kutomosaliin oli syttynyt ensimmäinen sähkövalo vuonna 1882. Koskia valjastettiin tehtaiden tarpeeseen.

Katukivillä kuuluu pienten jalkojen ääniä ja ilon kiljahduksia. Juoksuaskelin kokoontuvat lapset leikkimään ja laulamaan. Kuka ei ehdi kyykkyyn ja kenestä tulee litta?

Lapset ovat tarkkaan seuranneet isompien ammatteja, arjen liikkeitä ja ääniä. Rattaat ja rukkihan pyörivät molemmat. Hei pyöritetään ja kehrätään, niinkuin pullamummokin on tehnyt.

Lapset ovat tarkkaan seuranneet isompien ammatteja, arjen liikkeitä ja ääniä. Rattaat ja rukkihan pyörivät molemmat. Hei pyöritetään ja kehrätään, niinkuin pullamummokin on tehnyt.

Tehdaskaupungin salongeissa kajahtavat tanssin sävelet. Kristallikruunujen välkkeessä kavaljeerit hakevat daamejaan franseesiin ja polkkaan.

Päivä kääntyy kohti iltaa ja työväki kokoontuu tehtaan varjoista tansseille, soitoille ja lauluille. Illanvietoissa torppien tytöt ja pojat etsivät uusia ystäviä ja kumppaneita.

Taustalla kaikuu epävarmuus tästä päivästä ja toivo paremmasta huomisesta.

Tanssi yhdistää säätyjä ja synnyttää tarinoita uuden kansakunnan astuessa ensiaskeliaan.

Musiikista vastasi Suistamon Sähkö.

Esityksen jälkeen hyvä fiilis.

Kuvat: Petri Kivinen

Suomalaisen kansantanssin ikoni Antti Savilampi nimetty Kansantanssikiltaan

Antti Savilampi on nimetty Suomen Nuorisoseurojen Kansantanssikiltaan. Savilampi on tanssija, tanssinopettaja, ohjaaja ja koreografi. Hän on toiminut kansantanssin parissa yli 50 vuotta ja hänen merkityksensä suomalaisen kansantanssin arvostukseen ja sen kehittymiseen on ollut valtaisa. Nimitys julkistettiin kansantanssin ja -musiikin festivaali Pispalan Sottiisissa perjantaina 15.6.

Kestilässä, Pohjois-Pohjanmaalla syntynyt Antti Savilampi sai kipinän kansantanssiin syksyllä 1965, jolloin hän aloitti puuseppäopinnot Pohjois-Pohjanmaan Keskusammattikoulussa. Antti meni mukaan tyttöjen liikunnanopettajan Elsi Niinimaan vetämään tanhukerhoon, ja siitä se alkoi, kipiniöinti, joka on jatkunut jo vuosikymmeniä.

Tällä hetkellä Savilampi opettaa kansantanssia muun muassa Sibelius-Akatemiassa ja kiertää ympäri Suomea vetämässä kursseja. Etusijalla ovat kuitenkin ohjaaminen ja koreografioiden laatiminen. Tanssiminenkaan ei ole unohtunut, sillä Antti tanssii aikuisten tanhuryhmä Kärrissä, joka on toiminut ilman taukoa 50-luvulta asti.

Savilampi tunnetaan kansantanssipiireissä erityisesti yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin luojana. Tapahtumiin hänet pyydetään vetämään huutokatrillia, johon voivat osallistua niin vasta-alkajat kuin edistyneet. Huutokatrillissa yksinkertaiset askelkuviot harjoitellaan ensin yhdessä. Tanssin alkaessa ohjaaja ”huutaa” aina seuraavan kuvion.

Savilammelle on aikaisemmin myönnetty tanssitaiteen valtionpalkinto vuonna 2010 ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlan mestarikansantanssijan arvonimi vuonna 2011.

Nuorisoseurojen Kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012. Kansantanssimestarit nimeää Suomen Nuorisoseurojen hallitus joka toinen vuosi. Killan jäseniä kutsutaan tanssimestareiksi.

Antti Savilampi tunnetaan yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin tekijänä. Kuvaaja: Petri Kivinen