Viisi ansioitunutta kansantanssijaa nimetty kansantanssimestareiksi 

Suomen Nuorisoseurojen kansantanssikiltaan on nimetty uusia jäseniä. Kansantanssimestareiksi kutsutut kiltalaiset ovat ansioituneita ja pitkään alalla toimineita henkilöitä, jotka ovat työllään edistäneet kansanperinteen säilymistä, siirtymistä ja uusiutumista. Uusia kansantanssimestareita nimetään kahden vuoden välein Pispalan Sottiisin yhteydessä. 

Kansantanssimestariksi nimettävät henkilöt ovat pitkän linjan toimijoita, joiden työ näkyy laajasti kansantanssin kentällä. Mestariksi nimeäminen edellyttää muun muassa pitkäaikaista harrastuneisuutta, ohjaustyötä, esitys- ja järjestötoiminnan kehittämistä, koreografiatyötä sekä työtä lasten ja nuorten parissa. Lisäksi huomioidaan kansainvälinen toiminta sekä kansanperinteen ja pukukulttuurin edistäminen. Usein mestarit ovat yhteisöissään karismaattisia henkilöitä, joiden monipuolinen osaaminen, luovuus ja kyky innostaa muita ovat olleet edellytyksiä pitkälle uralle. 

Nuorisoseurojen kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012, ja siihen on nimetty ansioituneita kansantanssin tekijöitä eri puolilta Suomea. 

Vuonna 2026 kansantanssimestareiksi on nimetty

Jukka Heinämäki, Tampere, Kansantanssimestariksi n:o 26 

Jukka Heinämäki on ansioitunut ja laaja-alainen kansantanssin toimija, joka on edistänyt kansantanssikulttuuria tanssijana, ohjaajana ja tuottajana. Hänen pitkä elämäntyönsä kansantanssin parissa sekä poikkeuksellisen laaja vaikuttavuutensa tekevät hänestä yhden keskeisistä toimijoista suomalaisella kansantanssikentällä. 

Leena Hägg, Lahti, Kansantanssimestariksi n:o 27 

Leena Hägg on tehnyt pitkäjänteisen ja merkittävän uran kansantanssin parissa erityisesti Lahden Tanhuujissa. Hän on toiminut vuosikymmenten ajan lasten ja nuorten ohjaajana sekä kouluttanut uusia tanssijoita ja ohjaajia. Hänen ryhmänsä ovat menestyneet katselmuksissa, ja hän on vienyt ryhmiään aktiivisesti esiintymään niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hägg on myös tehnyt koreografioita, toiminut palautteenantajana ja ollut mukana järjestötoiminnassa paikallisella ja piiritasolla. 

Arja Korjus-Hietala, Laihia, Kansantanssimestariksi n:o 28 

Arja Korjus-Hietala on tehnyt pitkän uran kansantanssin ohjaajana Etelä-Pohjanmaalla. Hän on ohjannut ryhmiä useilla paikkakunnilla, osallistunut koulutuksiin ja tapahtumiin sekä toiminut tuomarina kilpailuissa. Hän on ollut mukana kenttäohjelmien toteutuksessa ja kansantanssin esittämisessä laajasti eri tapahtumissa. Hänen työnsä on vaikuttanut merkittävästi alueelliseen kansantanssitoimintaan. 

Irja Majanen, Virrat, Kansantanssimestariksi n:o 29 

Irja Majanen on pitkän linjan ohjaaja ja keskeinen vaikuttaja Virtain alueen kansantanssitoiminnassa. Hän on ohjannut useita ryhmiä 1970-luvulta lähtien ja toiminut aktiivisesti sekä paikallisessa että kansainvälisessä toiminnassa. Majanen on tehnyt lukuisia koreografioita ja vienyt ryhmiään tapahtumiin Suomessa ja ulkomailla. Hänen työnsä näkyy vahvana yhteisöllisyytenä ja jatkuvana toimintana vuosikymmenten ajan. 

Päivi Semeri, Lahti, Kansantanssimestariksi n:o 30 

Päivi Semeri on monipuolinen ja pitkäaikainen toimija kansantanssin ja kansallispukuperinteen parissa. Hän on toiminut ohjaajana eri-ikäisille ryhmille, tehnyt koreografioita sekä osallistunut aktiivisesti kansainväliseen toimintaan. Semerin erityinen ansio on kansallispukuperinteen edistäminen ja pitkäjänteinen työ pukuvuokraamotoiminnan parissa. Hän on ollut keskeinen taustavaikuttaja Lahden Tanhuujien toiminnassa. 

Lasten ja nuorten kansantanssiryhmät ihastuttivat Tanssirallissa

Lasten ja nuorten Tanssiralli -kansantanssikatselmus järjestettiin osana kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisia 10.-14.6.2026. Tanssiralliin osallistui 21 ryhmää ja yhteensä noin 253 lasta ja nuorta eri puolilta Suomea.

Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida kansantanssiryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Raadeissa olivat tänä vuonna Hanna Poikela, Tomi Ihanus, Jenna-Riikka Mäkinen, Emma Kantelinen, Peppiina Helin sekä Siina Toimela.

Kaveritaidot ja eheät kokonaisuudet tekivät vaikutuksen

13-vuotiaiden ja sitä nuorempien ryhmien lapset hurmasivat raadin kaveritaidoillaan, vauhdilla ja yhteisellä ilollaan. Raati kannustaa luomaan esityksiä lasten ehdoilla, jolloin syntyy lapsiryhmän näköisiä ja lasten taitoihin sopivia esityksiä. Laulu, kehorytmit ja leikki ovat kivaa tekemistä itse ryhmälle ja mielenkiintoista katsottavaa yleisölle.

14-16-vuotiaiden esityksissä raatilaisia ilahdutti huolellinen paneutuminen esityskokonaisuuksiin ja halu tehdä eheitä teoksia. Tarinallisten kokonaisuuksien rinnalla nähtiin puhtaasti tanssillisista lähtökohdista ponnistavia teoksia, erityisesti karjalainen tanssityyli ja estetiikka olivat vahvasti esillä tänä vuonna.

Kansantanssi on kiinnostavaa, muuttuvaa ja ajassa elävää. ”Suhtautukaa mielenkiinnolla omista lähtökohdista käsin, tehkää kuten haluatte, pysykää avoimin mielin ja inspiroitukaa siitä mikä teidän mielestänne on ihanaa. Ei tarvitse toteuttaa kansantanssia jonain tiettynä ulkopuolelta määriteltynä muotona. Nuorilla on oikeus ja vapaus tehdä oma tulkinta siitä, mitä kansantanssi tänä päivänä on”, raatilaiset kannustavat.

Sarjanimeämiset

Jokainen ryhmä sai raadilta suullisen palautteen sekä vertaispalautetta toisilta osallistujilta. Näiden lisäksi raati laati yleispalautteen sekä myöhemmin ryhmille lähetettävän kirjallisen palautteen. Tanssiralliin osallistuvat ryhmät saivat halutessaan raadilta sarjanimeämisen rauta-, pronssi-, hopea- tai kultasarjaan.

10-vuotiaat ja nuoremmat

Kiehiset, Siepakat: Kaunista kuviossa tanssimista taitavasti kaverien kanssa. Pronssi. 

Tanhutatit, Lahden Tanhuujat: Näyttävää leikittelyä ja vauhtia lasten ehdoin. Kulta.

Pyörre, Nuorisoseura Vilikas: Ihanasti yhdessä leikkimistä, liikkumista ja laulamista! Ei sarjanimeämistä

13-vuotiaat ja nuoremmat 

PikkuOttoset I, Kaustisen Nuorisoseura: Tyylillisesti selkeää perinneherkuttelua. Kulta 

Himpulat, Lahden Tanhuujat: Askelikkojen iloa, yhdessä liitäen. Hopea 

JunioriOttoset II, Kaustisen Nuorisoseura: Yhteistä luovuutta ja riemua kunnianhimoisessa kokonaisuudessa. Kulta 

Säpäkkäät, Siepakat: Tyylikästä lajitaidottelua koko ryhmältä. Hopea 

Kiikku, Nuorisoseura Vilikas: Ilmavaa ja levittynyttä tanssia taianomaisella tarinalla. Pronssi 

Kipehnet, Siepakat: Yhdessä tunnelmointia kauniissa esityksessä. Pronssi 

Loiste, Oulaisten Nuorisoseura: Tasaista ja varmaa meininkiä, johon kaikki otettu mukaan. Ei sarjanimeämistä 

Sointu, Aitomäen Nuorisoseura: Esiintyjien innostus ja ideat sytyttivät roolityöskentelyn, MUU. Ei sarjanimeämistä 

16-vuotiaat ja nuoremmat 

Huipakat, Lahden Tanhuujat: Rytmisesti raikas taidonnäyte. Pronssi

Ralli, Nuorisoseura Vilikas: Kepeä ja kimmoisa kokonaisuus, jota esiintymisen ilo kannatteli. Hopea

Ropina, Oulunsalon Nuorisoseura: Vahvaa kehollista ilmaisua mukaansa tempaavassa nukkemaailmassa. Hopea

Motoran Ripakat, Motora: Vahvaa karjalaisen liikekielen ilotulitusta sekä tanssin että musiikin keinoin. Kulta

Savissa, Aitomäen Nuorisoseura: Teemaan sitoutunut kokonaisuus. Rauta

Midit, Matit ja Maijat: Tyylikäs toteutus karjalaisen liikekielen tutustumiseen. Pronssi

Kansulit, Siilinjärven kansantanssijat: Kantaaottavaa kansantanssitaidetta ajankohtaisesta aiheesta. Hopea

Kopse, Nuorisoseura Rajan nuoret: Esiintyjien lämpö hehkui yleisöön. Pronssi

Kunniamaininnat

Tanhutatit – Nostattava tunnelma niin katsomossa kuin lavallakin.

Pyörre – Laulun ja leikin voimaa! Ryhmä ja opettaja täyttivät asettamansa tavoitteet ryhmälle sopivalla kokonaisuudella.

PikkuOttoset I – Antti J. Saari Parempaa päälle -biisi ja ryhmien musiikkien sovitukset.

JunioriOttoset II – Lauluyhtye Ranskikset upeasta laulamisen ja tanssijuuden yhdistämisestä pienempien sisarusten tukena. 

Kiikku – Tanssiva viulisti Saaga.

Kiehiset – Kaverista huolehtimisesta ja yhteishengestä.

Savissa, Sointu ja Maiju Laurila – Tanssijoiden osallistaminen esityskokonaisuuden valmistamiseen.

Kopse – Tanssijoiden musikaalisen osaamisen mukaan ottaminen.

Motoran Ripakat ja Rälläkkä – Ylpeää oman perinteen ammentamista.

Esitysten kuvat ladattavissa

Tanssiralli -konserttien valokuvat löytyvät Nuorisoseurojen kuvapankista. Kuvat ovat ryhmien vapaassa käytössä kunhan kuvaajan nimi mainitaan aina kuvan yhteydessä.

Tanssiralli 1 -konsertin kuvat

Tanssiralli 2 -konsertin kuvat

Tanssiralli 3 -konsertin kuvat

Artikkelikuva: Ville Kurki

Tanssiralli -katselmuksen raati on julkistettu

Tanssiralli on lasten ja nuorten kansantanssiryhmien katselmus, jonka tarkoituksena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Katselmus järjestetään osana Pispalan Sottiisi -festivaalia. Tänä vuonna katselmuksen raadit ovat seuraavat:

Raati 1 (10-vuotiaiden ja nuorempien sarja sekä 13-vuotiaiden ja nuorempien sarja):
Hanna Poikela, Tomi Ihanus, sihteerinä Peppiina Helin

Raati 2 (16-vuotiaiden ja nuorempien sarja):
Jenna-Riikka Mäkinen, Emma Kantelinen, sihteerinä Siina Toimela 

Tanssirallin raatilaiset esittelevät itsensä kertoen samalla parhaat vinkkinsä esiintymisjännitykseen sekä mitä he katsovat ensimmäisenä tanssiesityksessä.

Raati 1 (10-vuotiaiden ja nuorempien sarja sekä 13-vuotiaiden ja nuorempien sarja):

Hanna Poikela, Tanssinopettaja

Eri-ikäisten kansantanssijoiden opettajana työskennellyt Hanna Poikela on tanssin ja musiikin perinteiden, tanssiteatterin ja sosiaalisen kansanomaisen paritanssin osaaja. Valmistuttuaan Oulun ammattikorkeakoulusta tanssinopettajaksi vuodesta 2012 hän on työskennellyt laajasti ympäri Suomen, enimmäkseen Hyvinkäällä, Helsingissä ja Oulussa. Tällä hetkellä Hanna on vanhempainvapaalla opetustyöstä.

Olen kiinnostunut kansantanssiesityksessä tarinoista ja tunteista, joita tanssilla välitetään. Rennosti omasta esiintymisestään ja parikontaktista nautiskelevat tanssijat kiinnittävät huomioni. Erityisen hereillä olen, jos esityksessä käsitellään perinteitä jollain tuoreella tavalla!

Paras vinkki esiintymisjännitykseen? Ei haittaa, vaikka jännittää, kaikkia on jännittänyt joskus. Meitä raatilaisiakin vielä nykyäänkin voi jännittää. Silti voi mennä lavalle ystävien kanssa. Te osaatte kyllä! Itse laulaisin jonkun oikein hyvän biisin porukalla ja jammailisin lempimusaa.

Kuva: Simon Beyer-Pedersen

Tomi Ihanus, freelance-tanssija, tanssinopettajaopiskelija

Oulussa viimeistä vuottaan tanssinopettajaksi opiskeleva Tomi Ihanus aloitti uransa kansantanssista Motoran Vinhakoissa ja on esiintynyt ryhmän mukana kotimaisilla ja kansainvälisillä näyttämöillä. 

Ajan myötä Tomi on laajentanut osaamistaan eri tanssilajeihin, kuten show- ja nykytanssiin sekä balettiin. Hän toimiikin nykyään esiintyjänä sekä opettajana usean lajin parissa. Tanssissa Tomia inspiroi liikkeen ja eri tyylien monimuotoisuus sekä niiden näkyminen niin näyttämöllä kuin opetuksessakin.

Tanssikatselmukseen osallistuminen voi olla samaan aikaan jännittävää ja mahtavaa. Esiintymisjännitystä ei tarvitse paeta, ja usein juuri yhdessä ryhmän kanssa koettu jännitys tekee esiintymisestä hienoa. Lavalla saa olla ylpeä itsestään ja uskalluksestaan esiintyä!

Kuva: Ville Kurki.

Peppiina Helin, Tanssinopettajaopiskelija (amk)

Paras vinkki esiintymisjännitykseen?  Muista jännityksen keskellä hengittää, syödä ja juoda vettä! Yleensä jännitys helpottaa heti, kun musiikki alkaa soida <3

Ensimmäisenä huomioni kiinnittyy tanssijoista kumpuaviin tunteisiin. Rakastan katsoa lavalla aitoja hymyjä ja ryhmästä huokuvaa onnellisuutta!

Kuva: Ellen-Maarit Juuso.

Raati 2 (16-vuotiaiden ja nuorempien sarja):

Jenna-Riikka Mäkinen, Tanssinopettaja (AMK)

Hellurei! Mä oon tanssinopettaja Jenna-Riikka Mäkinen. Rakastan tanssia ja tanssittaa! Hullaannun spontaaneista tanssihetkistä, näyttävistä sivuaskeleista vastuussa sekä sanonnasta ”Rytmi vei minut mennessään, eikä ole palauttanut vieläkään.”

Paras vinkki esiintymisjännitykseen on huolellinen lämmittely, joka viimeistellään tusinalla x-hyppyjä ja ryhmän omalla tsemppiringillä. Lavalla tulee vapautuneempi olo, kun sinne astelee pienesti hengästynyt mutta hyvin lämmitelty keho. Tanssiesityksessä katseeni ensimmäiseksi kiinnittyy tanssijan olemukseen. Ajatteleva tanssija on läsnäoleva.

Emma Kantelinen, Tanssinopettaja (AMK) 

Emma Kantelinen on helsinkiläistynyt tanssinopettaja ja tanssitaiteilija, joka työskentelee monipuolisesti eri ikäisten lasten, nuorten ja aikuisten kanssa kansantanssin viitekehyksessä. Erityisesti karjalainen kansantanssi, improvisaatio ja yhdessä tanssimisen riemu kiehtovat häntä työssään tällä hetkellä!

Esiintymisjännitykseen auttaa ennen lavalle menoa hikijumppa ja lavalla läsnäolon hakeminen toisten ihmisten kautta esim. katsomalla tanssikaveria silmiin. Tanssiesityksessä kiinnitän huomiota kokonaisvaltaiseen liikkeen virtaavuuteen ja siihen millainen yhteys esiintyjien välillä on. 

Kuva: Tuomas Klemola. 

Siina Toimela, Tanssinopettaja (AMK), Musiikkipedagogi (YAMK)

Siina Toimela on rovaniemeläinen tanssinopettaja ja musiikkipedagogi, joka on erikoistunut suomalaiseen kansantanssiin ja kulttuurihyvinvointiin. Hänellä on laaja koulutustausta sekä kokemusta niin taiteellisista produktioista kuin hoivamuusikon työstä, jossa korostuvat läsnäolo ja vuorovaikutus. Opettajana hän haluaa vahvistaa oppilaiden itseluottamusta ja tarjota merkityksellisiä elämyksiä tanssin ja musiikin kautta.

Paras vinkki esiintymisjännitykseen? Hengitä ja nauti!

Katson ensimmäisenä esiintyjien läsnäoloa ja ilmaisua: miten he ovat yhteydessä toisiinsa ja yleisöön. Kokonaisuudessa kiinnitän huomiota, miten liike, musiikki ja tunnelma tukevat toisiaan.

Kenestä kansantanssimestari? Ehdota 19.4. mennessä

Nuorisoseurojen kansantanssikiltaan etsitään uusia jäseniä. Kansantanssikilta koostuu järjestön kansantanssitoiminnassa ansioituneista yli 60-vuotiaista henkilöistä, joita kutsutaan kansantanssimestareiksi. Kiltalaiset ovat harrastaneet lajia pitkään ja edistäneet omalla toiminnallaan kansanperinteen säilyttämistä.

Kansantanssimestarit valitaan ehdotusten perusteella, joita voivat tehdä keskusseurat, aluetoimistot, paikalliset nuorisoseurat, nimetyt mestarit sekä Nuorisoseurojen henkilöjäsenet. Nimeämisen tekee Nuorisoseurojen hallitus tanssin verkostolta saamansa esityksen perusteella. Hallitus päättää kulloinkin nimettävien mestareiden määrän.

Uusia kansantanssimestareita nimetään joka toinen vuosi ja tänä vuonna nimetyt henkilöt julkistetaan Pispalan Sottiisin yhteydessä 10.-14.6. Ehdotukset tulee jättää 19.4. mennessä.

Valintakriteerit ohjaavat nimeämisessä

Kansantanssimestareille on valintakriteereitä, jotka voivat painottua eri tavoin henkilöitä valittaessa. Valintakriteerit ovat:

• Täyttänyt 60 vuotta.
• Harrastanut kansantanssia pitkään.
• Toiminut ohjaajana.
• Toiminut yhteisohjelmien vetäjänä suurissa kenttäesityksissä.
• Edistänyt järjestöllistä kansantanssitoimintaa.
• Tuottanut vuosiohjelmia sekä muuta ohjelmistoa harrastajien käyttöön.
• Tehnyt koreografioita omalle ryhmälleen sekä muille.
• Ansiokas työ lasten ja nuorten kansantanssiryhmien kanssa.
• Osallistunut kansainväliseen toimintaan.
• Toiminut tuomarina/raatilaisena.
• Edistänyt kansanperinteen säilyttämistä ja tallentamista.
• Edistänyt kansallispukujen ja kansanpukujen käyttöä.
• Aktiivinen oman osaamisen kehittäminen esim. kurssit, seminaarit, ohjaajakoulutukset.
• Aktiivinen osallistuminen tapahtumiin.
• Hallitsee monipuolisesti kansantanssin ja – musiikin taidot.
• Luova, karismaattinen ja innostava henkilö.

Kansantanssimestareita nimetty vuodesta 2012 lähtien

Nuorisoseurojen kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012 ja siihen kuuluu tällä hetkellä 25 kansantanssimestaria. Aiemmin nimetyt kansantanssimestarit ovat:

1. Sirkka Viitanen
2. Rauni Riikonen 
3. Liisa Villanen 
4. Eila Ala-Kiuttu 
5. Pentti Kainulainen 
6. Rainer Maunula 
7. Leena Aspegren 
8. Laura Hakojärvi 
9. Mirja Hynynen 
10. Pirjo Nuortila 
11. Ilpo Salonen 
12. Lea Virta 
13. Marja Viitanen 
14. Anja Mikkola 
15. Jussi Malinen 
16. Väinö Kreko 
17. Antti Savilampi 
18. Ulla Laine 
19. Tauno Häkkinen 
20. Aimo Hentinen 
21. Hannu Nipuli 
22. Béla Gazdag 
23. Ilkka Köngäs 
24. Tuija-Liisa Leino 
25. Kirsti Valli 

Oululainen Pähiät valittu Pispalan Sottiisin vuoden 2026 kansantanssiyhtyeeksi

Pispalan Sottiisin vuoden 2026 kansantanssiyhtyeeksi on valittu Oulunsuun Nuorisoseuran kansantanssiryhmä Pähiät. Suomen Nuorisoseurojen myöntämä tunnustus on yksi merkittävimmistä palkinnoista, jonka suomalainen kansantanssiryhmä voi saada. 

Pähiät tunnetaan kantaaottavista ja koskettavista näyttämöteoksista. Ryhmä on luonut omaleimaisen tyylinsä tuoda uutta, esittävää kansantanssitaidetta näyttämölle yhdessä ohjaajansa, tanssitaiteilija Elena Vuoksiolan, kanssa.  

Oulunsuun Nuorisoseuraan vuonna 2018 perustetussa ryhmässä tanssii reilu parikymmentä ilmaisuvoimaista 20–50-vuotiasta kansantanssin pitkänlinjan harrastajaa.  

Pähiät esiintyy ja osallistuu aktiivisesti valtakunnallisiin kansantanssitapahtumiin. Vuonna 2025 ryhmä nimettiin mestaruussarjaan yleisessä sarjassa valtakunnallisessa Tanssimylly –kansantanssikatselmuksessa. 

Parhaillaan Pähiät työstää kokoillan kansantanssiteatteriteosta Luutarha Elena Vuoksiolan ja säveltäjä Kaisa Ristiluoman kanssa. Teos ensiesitetään elokuussa Oulussa. Luutarha on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta. 

“On kunnia ja etuoikeus tulla valituksi Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtyeeksi. Erityisen upeaa on vastaanottaa tunnustus juuri nyt kun kotikaupunkimme on Euroopan kulttuuripääkaupunki, ja viedä suomalaista kansantanssia uusienkin yleisöjen eteen”, ryhmä iloitsee. 

Valinnan myötä Pähiät kutsutaan kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisin kotimaiseksi pääesiintyjäksi 10.-14.6.2026 ja ryhmälle luovutetaan 3 500 euron stipendi.

Tanhulähettiläät Pispalan Sottiisiin 2026 on valittu 

Pispalan Sottiisia tanssitaan ja soitetaan jälleen Tampereella 10.-14.6.2026. Pohjoismaiden merkittävin kansantanssifestivaali värittää kaupungin kadut, puistot ja konserttitilat yli 1000 kotimaisen ja kansainvälisen tanssijan ja soittajan voimin.  

Tulevalla festivaalilla jatketaan vuonna 2024 käynnistettyä osallistavan ohjelmatoiminnan mallia, jossa kansantanssin toimijoista valitut tanhulähettiläät toimivat ohjelmatyön tukijoina koordinoimalla tapahtuman teemallisia ja alueellisia ohjelmasisältöjä.  

Tanhulähettiläitä haettiin maaliskuussa ja saatujen hakemusten perusteella tanhulähettiläiksi on valittu Emma Laitinen, Maiju Laurila, Eveliina Pilke, Mitja Pilke, Siiri Suoniemi, Sofia Timonen, Elena Vuoksiola, sekä Jutta Wrangén.  

Tanhulähettiläät muodostavat myös tapahtuman taiteellisen työryhmän, joka käynnistää toimintansa kuluvan kevään aikana yhteistyössä Pispalan Sottiisin taiteellisen johtajan Petri Kauppisen kanssa. 

Pispalan Sottiisin 2026 ohjelmiston suunnittelu käynnistyy kevään aikana 

Pispalan Sottiisia tanssitaan ja soitetaan jälleen Tampereella 10.-14.6.2026. Pohjoismaiden merkittävin kansantanssifestivaali värittää kaupungin kadut, puistot ja konserttitilat yli 1000 kotimaisen ja kansainvälisen tanssijan ja soittajan voimin.  

Pispalan Sottiisi tarjoaa aiempaan tapaan mahdollisuuden tuoda esiin paikallista yhdessä tuotettua kansantanssia ja –musiikkia. Merkittävä osa vuoden 2024 Pispalan Sottiisin ohjelma rakennettiin yhdessä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Festivaalin tilaisuuksien ja päätösjuhlan ohjelmisto rakentui ryhmien omista ja eri puolilta maata koottujen vakkojen tuottamista esityksistä.  

Myös vuoden 2026 Pispalan Sottiisissa halutaan paikallisen tanssi- ja musiikkiperinteen olevan vahvasti esillä. Ohjelmiston tuottamiseen haetaan viimekertaiseen tapaan tanhulähettiläitä, jotka toimivat ohjelmatyön tukijoina Pispalan Sottiisissa koordinoimalla tapahtuman paikallisia ja alueellisia ohjelmasisältöjä. Tanhulähettiläät muodostavat tapahtuman myös taiteellisen työryhmän, joka käynnistää toimintansa kuluvan kevään aikana yhteistyössä Pispalan Sottiisin taiteellisen johtajan Petri Kauppisen kanssa. 

Pispalan Sottiisin tanhulähettilääksi on mahdollisuus hakeutua maaliskuun aikana ja siitä tiedotetaan tarkemmin maaliskuun alkupuolella. Mikäli olet kiinnostunut tanhulähettilään tehtävästä tai sinulle heräsi ajatuksia ja ideoita tulevan Sottiisin ohjelmasta asian suhteen, niin olethan rohkeasti yhteydessä.  

Lisätietoja: Suomen Nuorisoseurat, Jukka Heinämäki, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi 

Uusi kansantanssifestivaali TRADI järjestetään 4.-6.4.2025 Tampereella

Ensimmäistä kertaa 4.-6.4.2025 järjestettävä kansantanssifestivaali TRADI on sykähdyttävä yhdistelmä kansantanssia ja –musiikkia. Keväinen festivaali tuo Tampereelle kansantanssin uusimmat tuulet ja rohkeimmat teokset, joissa perinteet saavat uuden muodon. Ohjelmassa nähdään uusia tanssiteoksia, jotka ammentavat sisältönsä rikkaasta kansanperinteestä, mutta katsovat myös rohkeasti tulevaisuuteen. 

TRADI-festivaalilla järjestetään myös yli 15-vuotiaiden kansantanssiryhmien Tanssimylly-katselmus, jossa esitellään lajin monimuotoisuutta eri puolilta Suomea. Iltaisin tunnelma nousee kattoon tanssijalkaa vipattavilla iltaklubeilla, joissa folkin rytmit vievät mukanaan. 

TRADI korvaa aiemmin järjestetyn Tanssimania -tapahtuman ja jatkossa se järjestetään aina parittomina vuosina. Parillisten vuosien kesäkuinen Pispalan Sottiisi ja joka vuotinen Folklandia-risteily tammikuussa jatkavat edelleen Nuorisoseurojen tapahtumaperheessä. 

Haluatko tarjota tanssiteostasi osaksi TRADI-festivaalin ohjelmaa? 

Kansantanssifestivaali TRADI haluaa tarjota estradin kansantanssista ja –musiikista inspiraationsa saaneille uusille ja laadukkaille tanssiteoksille. Mikäli näkisit teoksesi sopivan tulevan festivaalin ohjelmistoon, ole rohkeasti yhteydessä täyttämällä tämän linkin kautta avautuva lomake 2.11. mennessä.

Festivaalin ohjelmaan valittavat teokset päätetään marraskuun aikana ja kiinnostuksensa osoittaneihin otetaan yhteys marraskuun puoleen väliin mennessä. 

Luvassa on energinen ja elinvoimainen tapahtuma, jossa liike, rytmi ja perinne kohtaavat! 

Kansantanssifestivaali TRADIn järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa.  

Lisätietoja 

Jukka Heinämäki, johtaja, tanssin tapahtumat 
puh. 050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi  

www.tradi.fi, @sottiisi 

Tanssirallin vertaispalaute liikuttavan kannustavaa 

Lasten ja nuorten Tanssiralli -kansantanssikatselmus järjestettiin osana kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisia 13.-15.6.2024. Suomen Nuorisoseurojen järjestämässä Pispalan Sottiisissa oli tänä vuonna mukana ennätykselliset 1100 osallistujaa, joista Tanssiralliin osallistui 28 ryhmää.  

Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida kansantanssiryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Raadeissa olivat tänä vuonna tanssinopettajat Jukka Saari, Hanna Poikela ja Nelli Terävä sekä Timo Filip Salonen, Siina Toimela, Petri Hoppu ja Emma Kantelinen.

“Ihanan erilaiset essut” 

Tanssirallin raati kiitti erityisesti kaikkia tanssijoita, huoltajia ja yleisöä ihanasta, korvia huumaavasta kannustamisesta sekä toisten vilpittömästä kehumisesta: “Kiitos jokaiselle ohjaajalle, tanssinopettajalle ja huoltajalle, joka kannustaa lapsia ja nuoria näkemään muissa hyvää ja rohkaisevat ihailemaan, kehumaan, hurraamaan ja katsomaan muiden esityksiä.”

Esityskokonaisuuksissa oli myös huomioitu lasten ja nuorten toiveet, tarpeet ja unelmat ja esityksiä oli luotu yhdessä tanssijoiden kanssa. 

Esityksissä käsiteltiin ajankohtaisia teemoja 

Kansantanssin suosio on kasvanut, mikä näkyy sekä ryhmien määrän että niiden koon kasvuna. Useissa esityksissä käsiteltiin lasten ja nuorten omaa kokemusmaailmaa, yksinäisyyttä ja ystävyyttä sekä tanssikavereiden merkitystä. Mukana oli paljon poikkitaiteellisia kokonaisuuksia, jotka yllättivät laululla, lausunnalla ja jopa räpillä ollen silti kiinteästi ja raikkaasti kiinni kansantanssin viitekehyksessä. 

Jokainen ryhmä sai raadilta suullisen palautteen sekä vertaispalautetta toisilta osallistujilta. Näiden lisäksi raati laati yleispalautteen sekä myöhemmin ryhmille lähetettävän kirjallisen palautteen. Tanssiralliin osallistuvat ryhmät saivat halutessaan raadilta sarjanimeämisen rauta-, pronssi-, hopea- tai kultasarjaan. 

Sarjanimeämiset 

Kultahippusarja

Pyörre, Nuorisoseura Vilikas Oulusta: Rohkea ja reipas, monipuolinen kokonaisuus. 

10-vuotiaat ja nuoremmat 

PikkuOttoset II, Kaustisen Nuorisoseura: Varmaa tanssimista ryhmän ja parin kanssa. Kulta. 

Kipehnet, Siepakat: Vauhdikas ja innostunut ryhmä. Pronssi. 

Kierros, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Vauhtia ja vaarallisia ohituksia huvipuistossa. Hopea. 

Tanhutatit, Lahden Tanhuujat: Leikin iloa ja rohkeaa esiintymistä. Hopea. 

Mattien ja Maijojen Lilleroiset, Matit ja Maijat: Pontevia askelikkoja ja leikillistä meininkiä. Pronssi. 

Kiikku, Nuorisoseura Vilikas: Lennokasta menoa pitkän kokonaisuuden muistaen. Rauta.

13-vuotiaat ja nuoremmat 

Motoran Ripakat, Nuorisoseura Motora: Rohkeaa ilmaisua ystävyydestä. Hopea.   

Kansulit, Siilinjärven kansantanssijat: Monipuolisen harjoittelun näkyminen esityskokonaisuudessa. Rauta. 

Pikku Ottoset I, Kaustisen Nuorisoseura: Yleisön mukaansatempaava riemukas esitys. Pronssi.  

Ropina, Oulunsalon Nuorisoseura: Hauska ja raikas teema kantoi läpi esityskokonaisuuden. Hopea.  

Pieksut, Siepakat: Ajankohtaisen teeman äärellä oleva voimakas ja valloittava ryhmä. Hopea. 

Nutukkaat, Siepakat: Kypsää polskataituruutta. Pronssi. 

Huipakat, Lahden tanhuujat: Keinuvaa taidokasta valssi ja rauhallista läsnäoloa. Pronssi. 

Harmonikan 11-13 -vuotiaat, Nuorisoseura Harmonikka: Ylpeästi kannettu oman alueen perinteitä nostava kokonaisuus. Pronssi. 

Tuiske, Nuorisoseura Karjalan Nuoret: Visuaalisesti vahva teos ja monitaidokas ryhmä. Hopea. 

Loiste, Oulaisten Nuorisoseura: Hymyn nostattava ja tasapainonen kokonaisuus. 

Mattien ja Maijojen Midit, Matit ja Maijat: Motivoituneen ja voimakkaan ryhmän vaivaton taidonnäyte. Kulta. 

Ralli, Nuorioseura Vilikas: Kypsän tanssitaidon omaava ryhmä, leikkiä unohtamatta. Kulta. 

16-vuotiaat ja nuoremmat 

JunioriOttoset I, Kaustisen Nuorisoseura: Rohkeaa kehonkäyttöä, massiivista soundia. Kulta. 

Šavissa, Aitomäen Nuorisoseura: Ainutlaatuista musiikin ja liikkeen yhdistämistä. Pronssi. 

Hippa, Nuorisoseura Vilikas: Paritanssivariaatioiden monipuolista käyttöä. Hopea. 

Siepat, Siepakat: Aitoa lämmintä läsnäoloa. Hopea. 

Säpinä, Lahden Tanhuujat: Laulun ja rytmiikan luontevaa yhdistämistä. Pronssi. 

Karkelo, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Rohkeaa heittäytymistä ilmaisuun ja tarinankerrontaan. Hopea. 

Jutatokka, Jutarinki: Juurevaa ja vauhdikasta menoa sopivassa suhteessa. Pronssi. 

Kaiku, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Ison ryhmän näyttävä kokonaisuus. Pronssi. 

Karkelo, Klaukkalan nuorisoseura: Rohkeaa läsnäoloa, kantavaa laulua. Pronssi. 

Kunniamaininnat 

• Béla Gazdagin laatimien esityskokonaisuuksien laulullisuudesta.  
• Šavissa- ryhmä – omasta sävellyksestä ja musisoinnista.
• Susanna Kivinen ja Kierros-ryhmä – upeasta yhteistyöstä Huvipuisto-teeman ilmentämisessä.
• Kaustisen Nuoriseura – musiikkitoiminnasta ja soiton yhteydestä tanssiin.  
• Nuorisoseura Rajan Nuorten Karkelo-ryhmä – oman idean ja koreografian luomisesta ja kehittelemisestä.
• Motoran Ripakat -omakohtaisuudesta ja kirjeiden karismaattisesta lausunnasta.
• Pieksut – Katu-uskottavasti tanhukengät jalassa räppäämisestä.
• Kansanmusiikkiyhtye Hehku – hyvästä työskentelystä tanssin ja tanssijoiden kanssa.
• Huipakat, Hilma Ignatius – Laulun tulkinnasta.
• Kansulit – Esimerkillisestä sivulajien harjoittelusta. 

Lisätiedot

Teija Nikkari, tanssin palvelutuottaja
teija.nikkari@nuorisoseurat.fi
puh. 044 744 3939

Neljä ansioitunutta kansantanssijaa nimetty kansantanssimestareiksi 

Suomen Nuorisoseurojen kansantanssikiltaan on nimetty uusia jäseniä. Kansantanssimestareiksi kutsutut kiltalaiset ovat ansioituneita ja pitkään alalla toimineita henkilöitä, jotka ovat työllään edistäneet kansanperinteen säilyttämistä ja uusiutumista. Uusia kansantanssimestareita nimetään kahden vuoden välein Pispalan Sottiisin kansantanssifestivaalin yhteydessä. 

Béla Gazdag, Hollola 
Béla Gazdag on unkarilainen kansantanssinopettaja ja koreografi, joka on rikastuttanut suomalaista kansantanssikenttää uniikilla tavalla. Hän on omistautunut säilyttämään ja levittämään perinteistä unkarilaista kansantanssia sekä opettanut tanssia eri puolilla maailmaa. 

Ilkka Köngäs, Rovaniemi 
Ilkka Köngäs on ollut keskeisessä roolissa kansantanssinopettajien ammattikoulutuksen kehittämisessä ja kerännyt lukuisia palkintoja niin kotimaassa kuin ulkomailla. Ilkka on toiminut Tervolan Nuorisoseuran Tanhuajien ja Siepakoiden taiteellisena johtajana, Lapin läänin kansantanssiyhtye Rimpparemmin toiminnanjohtajana ja monissa muissa keskeisissä tehtävissä. Hänelle on myönnetty Pro Arte Lapponiae -mitali ansiokkaasta toiminnasta Lapin läänin taiteen ja kulttuurin hyväksi. 

Tuija-Liisa Leino, Lemi 
Tuija-Liisa Leino on tehnyt pitkän uran kansantanssin parissa. Hän on toiminut ohjaajana ja järjestäjänä useissa nuorisoseurojen tapahtumissa ja on tunnettu vuosikymmenten kokemuksestaan alalla. Hänen työtään arvostetaan laajalti kansantanssipiireissä Suomessa. 

Kirsti Valli, Ilmajoki 
Kirsti ”Kipa” Valli on Ilmajoen Nuorisoseuran aktiivinen jäsen, joka on omistanut tanssille koko elämänsä. Hän on toiminut nuorten ja aikuisten ohjaajana kansantanssikerhoissa kotikunnassaan Ilmajoella ja Etelä-Pohjanmaalla. Kipan koreografiat ja laaja esiintymiskokemus ulottuvat ympäri Suomen ja Euroopan. Hän on myös aktiivinen kouluttaja ja kansallispukujen puolestapuhuja. 

Kansantanssimestariksi valittavan tulee täyttää useita seuraavista kriteereistä: vähintään 60 vuoden ikä, pitkäaikainen kansantanssiharrastus, ohjaajana toimiminen, suurten esitysten vetäminen, järjestöllisen toiminnan edistäminen, koreografioiden tuottaminen, työ lasten ja nuorten kanssa, kansainvälinen osallistuminen, tuomarina toimiminen, kansanperinteen säilyttäminen, pukukulttuurin edistäminen, oman osaamisen kehittäminen, aktiivinen tapahtumiin osallistuminen sekä monipuolinen taito kansantanssissa ja -musiikissa, luovuus, karismaattisuus ja innostavuus. 

Nuorisoseurojen kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012. Kiltaan on aiemmin nimetty Sirkka Viitanen, Rauni Riikonen, Liisa Villanen, Eila Ala-Kiuttu, Pentti Kainulainen, Rainer Maunula, Leena Aspegren, Laura Hakojärvi, Mirja Hynynen, Pirjo Nuortila, Ilpo Salonen, Lea Virta, Marja Viitanen, Anja Mikkola, Jussi Malinen, Väinö Kreko, Antti Savilampi, Ulla Laine, Tauno Häkkinen, Aimo Hentinen ja Hannu Nipuli. 

Lisätiedot

Jukka Heinämäki, johtaja, tanssin tapahtumat
jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi
puh. 050 526 8957