Category Archives for "Tapahtumat"

Upea kattaus kansantanssia ja kansanmusiikkia Tampereella

Pispalan Sottiisin vuoden 2024 ohjelma on julkistettu, ja tämä huikea kymmenistä esiintyjäryhmistä koostuva ohjelmakattaus tarjoaa elämyksiä kaiken ikäisille kansantanssin ja kansanmusiikin ystäville. Tuhat osallistujaa eri puolilta Suomea ja ulkomailta tuo oman arvokkaan panoksensa yhteiseen tanssin riemuun!


Ohjelma alkaa keskiviikkona 12.6. klo 18 Laikunlavan puistokonsertilla. Festivaalin kansainväliset esiintyjävieraat sekä paikalliset kansantanssi- ja kansanmusiikkiryhmät esiintyvät tässä Tampereen kaupungin järjestämässä konsertissa.

Pispalan Sottiisin vuoden 2024 kansantanssiyhtye Nuorisoseura Motoran Vinhakat on nähtävissä torstaina 13.6.2024 klo 16.30 Puistokonsertissa Laikunlavalla.

Lasten ja nuorten kansantanssikatselmus Tanssiralli pyörähtää käyntiin niinikään torstaina ja jatkuu aina lauantaihin saakka. Tanssiralliin osallistuu ennätykselliset 28 tanssiryhmää eri puolilta Suomea.

Maksuttomia konsertteja voi seurata ostoskeskuksissa ja Laikunlavalla. Maksulliset konsertit ja illanvietot järjestetään Tullikamarin Pakkahuoneella ja Pyynikkisalissa sekä pääjuhla Pyynikin urheilukentällä. 

Sottiisin aikana lavalle nousee tanssijoiden lisäksi upeita kansanmusiikkiyhtyeitä, kuten 5/5, Spelarit, Rälläkkä ja Häly, sekä monia muita kansantanssijoille tuttuja ja tärkeitä nimiä.

I Love Tanhu! - pääjuhla Pyynikin urheilukentällä Sunnuntaina 16.6. klo 14-15.30. Pääjuhlassa nähdään kansantanssijoiden ja pelimannien yhteisesitykset, sekä kaikkien alueellisten Vakkojen esitykset. Pääjuhlassa esiintyvät myös festivaalien kansainväliset esiintyjäryhmät. 

Tutustu ohjelmaan täällä

Ennakkolipunmyynti aukeaa 2.5.2024. 

Pispalan Sottiisissa rikotaan ennätyksiä

Festivaalin osallistujamäärä yllätti tapahtumajärjestäjätkin!

Tampereella 12.-16.6.2024 järjestettävään kansainväliseen kansantanssifestivaaliin on ilmoittautunut jo huikeat 1000 tanssijaa ja pelimannia. Määrä yllätti positiivisesti tapahtuman järjestäjät. 

Korona-aika on karistettu mielistä ja alan harrastajamäärät näyttävät olevan mukavasti kasvussa. Osallistujia on lähes 200 henkilöä enemmän kuin edellisessä Pispalan Sottiisissa vuonna 2022. Suomen Nuorisoseurat tekee hienoa työtä lasten ja nuorten harrastusten tarjoajana, ja kansantanssi eli tanhu on tärkeä osa tätä tarjontaa. Ryhmiä saapuu esiintymään myös muista kansantanssiyhdistyksistä.

Lasten kansantanssikatselmus Tanssiralli on osa Pispalan Sottiisin ohjelmaa. Tanssiralliin osallistuu ennätykselliset 28 lasten ryhmää, joka on edelliseen kertaan verrattuna kaksinkertainen määrä. Katselmuksessa esiintyjäryhmät saavat palautetta esityksistään raadeilta, jotka koostuvat alan ammattilaisista. Tanssirallin esityksiä voi seurata torstaina, perjantaina ja lauantaina Tampereen konservatorion Pyynikkisalissa.  

"Pispalan Sottiisin ohjelma varmistuu aivan näinä päivinä," iloitsee tuottaja Miikka Huisko. Ohjelmatietoja viedään parhaillaan kotisivuille, joten muutaman päivän sisällä päästään tutustumaan yksityiskohtaisesti tähän värikkääseen ja tanssinriemua Tampereella levittävään tapahtumaan. "Se on varmaa, että tanhua nähdään niin puistokonsertteina Laikunlavalla kuin ostoskeskuksissa ja Tullikamarin Pakkahuoneella", Huisko kertoo.  

Ohjelma- ja lipputiedot julkaistaan 24.4. 2024 sottiisi.fi -sivustolla. 

Pispalan Sottiisin järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. 


Tanssirallin raati 2024

Lasten ja nuorten kansantanssiryhmien Tanssiralli-katselmuksen osallistujaryhmien määrä lähes tuplaantui edelliskertaan verrattuna! Katselmukseen on ilmoittautunut 28 ryhmää eri puolilta Suomea.

Tanssiralli järjestetään osana Pispalan Sottiisi-tapahtumaa Tampereella 12.-16.6.2024. Ryhmät ovat ilmoittautuneet yhteen neljästä ikäsarjasta: Kultahippu-sarja (6-vuotiaat ja nuoremmat), 10-vuotiaat ja nuoremmat, 13-vuotiaat ja nuoremmat tai 16-vuotiaat ja nuoremmat.  

Tanssiralli-katselmuksessa tärkeässä tehtävässä ovat raatilaiset, jotka antavat jokaiselle ryhmälle suullisen ja kirjallisen palautteen. Tänä vuonna Tanssirallin kaksi raatia muodostavat  

Hanna Poikela (tanssinopettaja, AMK) Jukka Saari (tanssinopettaja) sihteerinä Nelli Terävä (tanssinopettaja, AMK) 

Timo Filip Salonen (tanssinopettaja, AMK) ja tanssitaiteilija) ​Siina Toimela (tanssinopettaja, AMK ja musiikkipedagogi, AMK) ​siht. Emma Kantelinen (tanssinopettaja, AMK) 

Arviointiraati antaa ryhmille sekä suullisen että kirjallisen palautteen. Arvioinnin pääpaino on ryhmän tanssi- ja esiintymisosaamisessa. Halutessaan ryhmät voivat saada sijoituksen seuraaviin sarjoihin: rauta, pronssi, hopea ja kulta. 

Tanssirallissa osaamista suhteutetaan arviointikriteereihin, jotka tukevat arviointiraadin työskentelyä ja ohjaavat esiintyjien osaamisen arvioimista. Tanssi on taiteenala, jonka absoluuttinen arvioiminen on mahdotonta, minkä vuoksi arviointi perustuu arviointiraadin näkemyksiin kriteeristön pohjalta. Arviointiraati ottaa huomioon ryhmän itselleen, esitykselleen tai harjoittelulleen asetetut tavoitteet ja niiden toteutumisen esityksessä. 

Suomen Nuorisoseurat järjestää joka toinen vuosi valtakunnallisen katselmuksen lasten kansantanssiryhmille. Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida ryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Palautteen avulla tuetaan myös ohjaajan ohjaus- ja kasvatustyötä. Tanssiralliin osallistuminen on parhaimmillaan ryhmän yhteinen kasvuprosessi, joka kestää Tanssirallista toiseen. 

Raatilaisten esittely

Hanna Poikela, tanssinopettaja (AMK) 

Eri-ikäisten kansantanssijoiden opettajana työskennellyt Hanna Poikela on tanssin ja musiikin perinteiden, tanssiteatterin ja sosiaalisen kansanomaisen paritanssin osaaja. Valmistuttuaan Oulun ammattikorkeakoulusta tanssinopettajaksi (vuonna 2012), hän on työskennellyt laajasti ympäri Suomen, enimmäkseen Hyvinkäällä, Helsingissä ja Oulussa. Tällä hetkellä Hanna on opetustyönsä lisäksi Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen osa-aikainen toiminnanjohtaja.  

“Aloitin kansantanssin Rovaniemellä kolmevuotiaana Siepakoissa ja sillä tiellä olen tanssinut läpi elämäni, nyt jo n. 35 vuotta, eikä loppua näy”, Hanna Poikela kertoo tanhutaipaleestaan.  

Poikela on kiinnostunut kansantanssiesityksessä tarinoista ja tunteista, joita tanssilla välitetään: “Rennosti omasta esiintymisestään ja parikontaktista nautiskelevat tanssijat kiinnittävät huomioni. Erityisen hereillä olen, jos esityksessä käsitellään perinteitä jollain tuoreella tavalla!” 

Siina Toimela, tanssinopettaja (AMK) ja musiikkipedagogi (YAMK) 

Siina Toimela on rovaniemeläinen muusikko ja tanssintekijä, joka työskentelee tällä hetkellä hoivamuusikkona sairaalassa sekä freelancerina omien kansantanssiteosten parissa.  

 “Kansantanssin aloitin 5-vuotiaana Sodankylässä Jutaringissä, jossa tanssin 20-vuotiaaksi asti. Kansantanssi toi elämääni yhteisön, ystäviä, elämyksiä, kokemuksia ja lopulta sain siitä myös ammatin”, kuvailee Siina Toimela, ja jatkaa: “Esityksessä katson ensimmäisenä tunnelmaa näyttämöllä: millaisella varmuudella tanssijat ovat esityksessä, mikä on heidän keskinäinen tekemisen meininki ja onko kaikille löytynyt paikka näkyä omien vahvuuksien mukaisesti. Taidokkuus esiintyjissä ja esityksessä lisää vaikuttavuutta.”  

Emma Kantelinen, tanssinopettaja (AMK)  

Emma Kantelinen on helsinkiläistynyt tanssinopettaja ja kansantanssija, jonka tanssilliset juuret ja kotiseutu ovat Pohjois-Karjalassa. Omassa työssään hän on kiinnostunut kansantanssin nimissä tehtyjen representaatioiden moninaistamisesta sekä yhdessä tanssimisen voimasta.  

​“Tanhun pariin päädyin 2000-luvun taitteessa, 3-4 -vuotiaana, kaiketi sattumalta. Perhetuttujen lapsi aloitti kansantanssin Nuorisoseura Motorassa ja he pyysivät minua mukaan kokeilemaan. Tämä kyseinen tanssikaveri ei tainnut olla niin vaikuttunut, mutta minulla on menossa 24. vuosi samassa seurassa​”. Raatityöskentelystä Emma Kantelinen kertoo, että: “tanssia katsoessani kiinnitän usein ensin huomiota tanssijoiden väliseen yhteyteen, siihen millainen jaettu tai oma tunne liikkeessä on.“ 

​Timo Filip Salonen, tanssinopettaja (AMK) ja tanssitaiteilija 

“Olen pohjoiskarjalainen tanssin ja taiteen sekatyöläinen. Oulussa vietin kuusi vuotta; siellä valmistuin tanssinopettajaksi sekä kasvoin aikuiseksi. Tällä hetkellä asun Helsingissä, jossa opiskelen tanssipedagogiikan maisteriksi”, kertoo Timo Filip Salonen. ”Kansantanssin pariin päädyin nähtyäni 10-vuotiaana Nuorisoseura Motoran kevätkonsertin. Innostuksen herätti erityisesti Kapsakat -ryhmän esitykset, joissa isoveljenikin tanssi.” 

Timo Filip Salonen kiinnittää kansantanssiesityksissä huomionsa ensimmäiseksi juuri kunkin ryhmän omaan, ainutlaatuiseen tyyliin, sekä henkeen, joka heistä hehkuu. 

Jukka Saari, tanssinopettaja 

Jukka Saari on pitkän linjan kansantanssiope Lahdesta. Hän opettaa Lahden Tanhuujissa nuorten aikuisten ja aikuisten kansantanssiryhmiä. 

“Tanhun aloitin jo 4-vuotiaana Hollolassa ja todella tiivis ja innostava kaveripiiri on pitänyt tanhun elämässäni tähän päivään saakka”, kertoo Jukka. “Esityksessä ensimmäisenä kiinnitän huomiota esiintymistaitoon. Iloiset ja innostuneet tanssijat ovat mielestäni kaikkein parasta. Odotan innolla, millaisia esityksiä olette tälle vuodelle treenanneet! Tsemppiä kevään treeneihin ja nähdään Tampereella!” 

Nelli Terävä, tanssinopettaja (AMK) 

Nelli Terävä valmistuu tanssinopettajaksi keväällä 2024. Opetusvuosia hänellä ei ole takana vielä paljon, mutta kokemusta eri-ikäisten tanssijoiden kanssa toimimisesta on sentään kertynyt. Vaikka Nellin päälaji onkin kansantanssi, innostusta ja inspiraatiota hän saa kaikkien tanssilajien katsomisesta.  

​“Tanssin pariin minut toi äiti, viedessään minut isosiskon kanssa tanhutunnille 3-vuotiaana. Tällä tiellä on sittemmin pysytty”, muistelee Nelli, ja jatkaa: “Tanssiesityksessä ensimmäisenä katson ryhmän läsnäoloa ja yhteistä meininkiä!” 

I love Tanhu valloittaa Tampereen

I love Tanhu valloittaa Tampereen - Pispalan Sottiisia juhlitaan jälleen 12.-16.6.2024!

Pohjoismaiden suurin kansantanssifestivaali, Pispalan Sottiisi, kerää kesäkuun toisella viikolla Tampereelle tuhat tanssijaa ja soittajaa yli 60 ryhmästä eri puolilta Suomea. Kansanmusiikki- ja kansantanssialan yhteinen vuoden teema "omasta päästä" kutsuu osallistuvia ryhmiä luomaan omia ja yhteisiä esityksiä kirjaimellisesti omasta päästä.  

"Tavoitteenamme on nähdä esityksiä, joissa on ideoitu kaikille sopivaa yhdessä esitettävää ohjelmaa muksusta mummoon ja vauvasta vaariin", kertoo tapahtuman ohjelmatuottaja Miikka Huisko Suomen Nuorisoseurojen Tampereen toimistosta.  

Osallisuus on toinen kantava teema tämän vuoden tapahtumassa. Eri puolilta Suomea tulevista esiintyjäryhmistä on muodostettu kuusi ryhmittymää eli Vakkaa. Kukin Vakka suunnittelee oman yhteisesityksensä, jota esitetään niin maksullisissa konserteissa kuin keskellä kaupungin vilinää.  "Näin tavoitamme niitäkin ihmisiä, jotka eivät muutoin löytäisi konsertteihimme", iloitsee Pispalan Sottiisin johtaja, Jukka Heinämäki. "Tavoitteenamme on myös yleisön osallistaminen, mutta miten – se jää Vakkojen päätettäväksi", jatkaa Heinämäki. 

Kansantanssi eli Tanhu elää vahvasti tässä ajassa. Pispalan Sottiisi on toiminut 50-vuotisen historiansa aikana edellä kävijänä luomalla esimerkiksi turvallisemman tilan periaatteet omiin tuotantoihinsa. Pispalan Sottiisin tämän vuoden sisältöteema "I love Tanhu" näkyy myös samalla viikolla pidettävässä MansePride-tapahtumassa. Pispalan Sottiisin järjestää Suomen Nuorisoseurat. 

Pispalan Sottiisin yhteistanssit julkistettu

Ryhmäkuva tanssijoista ja muusikosta. Kuva: Aki Tulikari.

15.2.2024 pidetyssä Starttiwebinaarissa julkistettiin kaikkien alueellisten Vakkojen omat yhteistanssit sekä pääjuhlan yhteistanssi. Tanssinriemu-sivustolle on kerätty kaikki yhteistanssit ryhmien käyttöön. Tutustu tansseihin Tanssinriemu-sivustolla. Kiitos jo tässä vaiheessa kaikille Tanhulähettiläille, tästä on mukava jatkaa yhdessä kohti kesän tapahtumaa!

Tärkeää tietoa ilmoittautumisesta

Vakkoihin ilmoittautumisaika ryhmien osalta on 15.2.-29.2.2024. Ilmoittautumislomake ryhmille löytyy täältä.

Starttiwebinaarin tallenteet

15.2.2024 järjestetyn starttiwebinaarin tallenne löytyy täältä.

Starttiwebinaarin diaesitys löytyy tästä alta. Voit esimerkiksi ladata esityksen omalle koneellesi ja tutustua webinaarin sisältöön.

Starttiwebinaarin-diat-1Lataa

Kaipaatko lisätietoa? Voit etsiä vastausta Sottiisin UKK-sivulta, tai lisätä sinne oman kysymyksesi.

Siiri Suoniemi ja Maiju Laurila on nimetty ensimmäisinä tanhulähettiläinä Pispalan Sottiisiin 12.-16.6.2024 

Tanssinopettajat Maiju Laurila Kouvolasta ja Siiri Suoniemi Hämeenlinnasta toimivat ensimmäisinä tanhulähettiläinä Pispalan Sottiisin ohjelmaa rakentavassa taiteellisessa tiimissä. Maiju luotsaa kaakon ja karjalan alueen vakkaa, kun taas Siiri vastaa eteläisen Suomen vakasta. 

Maiju ja Siiri ovat kansantanssin ja -musiikin parissa tuttuja ja ansioituneita tekijöitä. He ovat tuttuja kasvoja muun muassa paritanssilähettiläinä ja lastenkulttuuritapahtuma Kalenoiden maskottihahmoina. Lisäksi he tekevät arvokasta työtä ryhmien kouluttajina omilla alueillaan sekä laajemminkin eri puolilla maata. 

Pispalan Sottiisin ohjelmaa tuotetaan eri puolilla maata toimivissa vakoissa, jotka ovat alueilla toimivien kansantanssi- ja -musiikkiryhmien yhteenliittymiä. Jokaiselle vakalle nimetään tanhulähettiläs, joka tukee oman vakkansa toimintaa muun muassa luomalla vakkansa tunnustanssin ja suunnittelemalla sen tuottamaa ohjelmaa Pispalan Sottiisin kansantanssifestivaaliin. Vakoista muodostetaan vakkaneuvostot, jotka yhteistyössä tanhulähettilään kanssa suunnittelevat oman vakkansa toimintaa. 

Vakat aloittavat toimintansa vuoden alussa, ja niihin voivat liittyä kaikki kansantanssijat ja -muusikot, jotka osallistuvat tapahtumaan. Vakkoja suunnitellaan muodostettavaksi yhteensä viisi, ja ne sijoittuvat maantieteellisesti eri puolille maata. Tällä hetkellä vakkojen työnimet ovat pohjoinen Suomi, Pohjanmaa ja keskinen Suomi, Lounais-Suomi, Kaakko-Karjala sekä eteläine Suomi. Lopulliset nimet vakoille luodaan niiden omien ideoiden pohjalta toiminnan käynnistyessä. 

Pispalan Sottiisin taiteellinen johtaja Petri Kauppinen korostaa tanhulähettiläiden roolia vakkojen ohjelman rakentamisessa Pispalan Sottiisiin: ”Tanhulähettiläät ovat avainasemassa vakkojen ohjelmasisällön suunnittelussa yhteistyössä ryhmien ohjaajien kanssa. Siiri ja Maiju edustavat tanssiopettajiemme parhaimmistoa, ja on hienoa, että he ovat ottaneet tämän tärkeän tehtävän hoitaakseen.” 

Muut tanhulähettiläät julkistetaan heti vuoden 2024 alussa. 

Haemme tuottajaa Pispalan Sottiisin tapahtumatiimiin Tampereelle

Pispalan Sottiisin tapahtumatoimisto on osa Suomen Nuorisoseurat ry:tä, joka on Suomen vanhin nuorisoalan järjestö. Olemme erikoistuneet kulttuuriseen nuorisotyöhön. Pispalan Sottiisin tapahtumatiimi tuottaa vuosittain Folklandia – festivaaliristeilyn tammikuussa, Pispalan Sottiisin kansainvälisen kansantanssifestivaalin parillisten vuosien kesällä sekä Tanssimania – uuden kansantanssin konsertti- ja koulutustapahtuman parittomina vuosina syyskuussa Tampereelle. Tapahtumatiimi on myös mukana toteuttamassa lasten ja nuorten kansantanssitapahtumaa Kalenoita Lappeenrantaan parittomien vuosien kesäkuussa. Lisäksi tapahtumatoimisto kehittää ja osallistuu nuorisoseurojen tapahtumatoimintaan yhdessä muiden organisaation tapahtumien tekijöiden kanssa.

Etsimme tuottajaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Olet monipuolinen tapahtumatuotannon osaaja, jonka vahvuus on yleisö-ja osallistujalähtöisessä festivaalitapahtumatuotannossa. Toimit luontevasti niin harrastajien kuin ammattitaiteilijoiden kanssa. Osaat pitää useamman samanaikaisen prosessin langat käsissäsi sekä pelaat hyvin yhteen muun tuotantotiimin kanssa. Tunnet kansantanssi- ja/tai kansanmusiikkikentän. Hallitset digitaalisten tuotantojärjestelmien käytön sekä sosiaalisen median hyödyntämisen tapahtumien tuotannossa.

Tukenasi on kokenut ja pitkään yhdessä työskennellyt tapahtumatiimi sekä joukko kollegoita, joiden työhön tapahtumatuotannolliset tehtävät kuuluvat. Tapahtumaviestinnän ja -markkinoinnin tukena ovat viestinnän ammattilaiset.

Tässä tehtävässä odotamme sinulta  

  • Kokemusta yleisötapahtumien, mieluiten festivaalien tuotantoprosesseista vähintään 1–2 vuoden ajalta 
  • Osaamista digitaalisista kanavista, erityisesti sosiaalisesta mediasta
  • Innokasta ja ihmislähtöistä otetta sekä loistavia yhteistyötaitoja  
  • Tehtävään soveltuvaa korkeakoulutusta  
  • Kiinnostusta kansanperinnealaa kohtaan, varsinkin kansantanssia ja/tai kansanmusiikkia  
  • Erinomaista suomen kielen taitoa, sujuva ruotsin ja/tai englannin kielen taito on plussaa
  • Katsomme eduksi järjestökentän tuntemusta joko vapaaehtois- tai työpohjalta

Tarjoamme sinulle   

  • Mielenkiintoisen tehtävän tuottajana, jonka pääasiallinen tehtävä on ohjelmatuotanto yhteistyössä vapaaehtoisten ja muiden sidosryhmien kanssa.
  • Mielekkään ja monipuolisen työn Suomen vanhimmassa nuorisotyön järjestössä ja kulttuurisen nuorisotyön ytimessä.
  • Viihtyisät toimitilat Kulttuuritalo Laikussa Tampereella ja mahdollisuuden tehdä myös säännöllisesti etätöitä.   
  • Vakituisen ja kokoaikaisen työn sekä hyvät henkilöstöedut, kuten liikunta- ja kulttuuriedut.
  • Mukavan ja yhteisöllisen työyhteisön, jossa onnistumme toinen toistamme tsempaten.


Hae tehtävää 13.8.2023 mennessä osoitteessa rekry@nuorisoseurat.fi. Palkka asettuu 2 500–2900 euroon koulutustaustasta ja työkokemuksesta riippuen. Liitäthän mukaan CV:n ja korkeintaan yhden A4:n mittaisen hakemuksen. Haastattelut pidetään Tampereella Kulttuuritalo Laikussa torstaina 17.8. Valittavan henkilön toivotaan aloittavan työnsä viimeistään 1.9.2023.

Lisätietoja tehtävästä antavat tanssin ja tapahtumien toimialajohtaja Jukka Heinämäki keskiviikkona 9.8. klo 13-15 ja pääsihteeri Annina Laaksonen perjantaina 11.8. klo 11-12, puh. 040 726 7450.

Sinua rakastan -teos Folklandialle

Teatteria, tanssia ja livemusiikkia yhdistelevä Sinua rakastan -teos kertoo Irwin Goodmanin tunnetuksi tekemien laulujen ja sävelten kautta ja teatterin keinoin fiktiivistä tarinaa Eevistä ja Artsista. Se on kertomus elämästä, rakkaudesta, luopumisesta ja selviytymisestä. Tammikuussa tämä tarina valloittaa Folklandian 2020 yleisön.
Käsikirjoitus: Päivi Helkala
Ohjaus ja koreografiat: Maiju Laurila
Rooleissa: Päivi Helkala, Ossi Perälä, Hilla Turtiainen, Aatu Hyppänen, Eero Hyppänen, Antti Aho, Béla Gazdag, Paula Kettu
Bändi: Simo Helkala, Maiju Laurila, Eero Ohlsbom, Piia Pellikainen, Tuomas Vanhalakka
Tanssi, Kipuna Kollektiivi: Antti Aho, Béla Gazdag, Paula Kettu, Anni Koponen, Eetu Laitinen, Lotta Terävä, Sofia Timonen, Henriikka Silvennoinen, Siiri Suoniemi

Tintura ja Tamm Virosta Folklandialle

Ensi talven Folklandia-risteilylle saamme Virosta vieraaksi Tintura-yhtyeen. Vuonna 2016 perustettu Tintura hyödyntää taidokkaasti virolaista kansanperinnettä ja arkistokätköjen levyaarteita. Tintura ja Paabel-yhtyeen solisti Arno Tamm ovat yhdistäneet nyt luovat voimansa ja tuovat ensi vuoden Folklandialle folktroniikasta, triphopista ja maailmanmusiikista yhteen nivotun erikoisohjelmiston. Kokonaisuus on omistettu kaikille niille virolaisille, jotka aikojen saatossa ja pakottamina ovat joutuneet jättämään kotinsa. Kotimaasta mukaan lähteneet tarinat ja laulut ovat pitäneet kodin mielessä vieraalla maalla. Yhtä sitkeinä kuin ihmiset itsekin ne ovat kuitenkin kestäneet aikaa ja olosuhteita päätyen takaisin kotimaahan. Siperian virolaisten musiikkiin perustuva ohjelmistokokonaisuus on ensimmäinen laatuaan.
Tinturan jäsenet Karoliina Kreintaal tunnetaan mm. Knihv– ja Torupilli Jussi Trio -yhtyeen riveistä ja Lauri Täht on niittänyt mainetta virolaisen hiphop-kulttuurin huippunimenä. Taavet Niller taas on nähty Suomessa useita kertoja Curly Strings -yhtyeen bassossa.

Tintura ft. Arno Tamm: Siperianvirolaisten lauluja
Karoliina Kreintaal – laulu, viulu, alttoviulu, kantele, jouhikko, loopperi
Lauri Täht – sämplet, biitit, luupit, rytmisoittimet
Taavet Niller – kontrabasso, laulu
Arno Tamm – laulu, akustinen kitara ja syntetisaattori
https://www.facebook.com/TinturaBand/
Yhteistyössä: Viro-instituutti

”Sottiisi kehittyy omia latujaan” – Sottiisimestari Olavi Pietilä muistelee…

Olavi Pietilä Laikunlavan edustalla 22.5.2018.

#SOTTIISIMUISTOT

Ensimmäisestä vuoden 1970 Pispalan Sottiisista lähtien Sottiisiin on kuulunut tanssi, soitto, riemu ja Olavi Pietilä.

Iloisesti hymyilevä mies kävelee Pispalan Sottiisin toimistolle ja tulee tervehtimään sydämellisesti. Olavi Pietilä on heti kättelystä lämmin ja nauravainen ihminen, josta huokuu kiintymys Pispalan Sottiisia kohtaan. Haastattelun aluksi hän toteaa: ”Kirjotat sen mikä on kirjottamisen arvosta” ja nauraa vaatimattomana, kun vakuutan että eiköhän hänestä kirjoitettavaa riitä.

Sottiisimestari Olavi Pietilä on pitkän linjan nuorisoseuratoimija ja eläkepäiviään viettävä radiotoimittaja. Pietilä on ollut mukana rakentamassa jokaista Pispalan Sottiisia vuodesta 1970 lähtien, mistä vuonna 1994 myönnetyn sottiisimestarin arvon tausta juontuu. Sottiisimestarin arvo on korkein tunnustus, jonka Sottiisista voi saada, ja sottiisimestareita ovat vain Olavi Pietilä ja Lassi Saressalo.

1940-50 luvuilla Pietilä oli aktiivisesti mukana Messukylän Nuorisoseuran näytelmäpiirissä, josta hän sai ensimmäiset kosketuksensa nuorisoseuratoimintaan ja -toimijoihin. Pietilän oma nuorisoseuratausta löytyykin nimenomaan teatterista eikä kansantanssista. Edes Sottiisien myötä Pietilä ei intoutunut itse tanssimaan, mutta festivaalin tunnelma on kietonut hänet alusta saakka pauloihinsa. Pietilä päätyi itse mukaan Sottiisin taustajoukoiksi työnsä kautta.

”Kun ensimmäistä Sottiisia kaavailtiin, olin ollut radiossa freelancerinä toista kymmentä vuotta. Minut haluttiin avuksi varmaan juuri sen vuoksi, että saataisiin Sottiisille julkisuutta ja juttuja lehdistölle. Ja oli siinä pieni kipinä, että jos vaikka YLE:kin tarttuisi.”

Ensimmäisestä Sottiisista asti Pietilä on pitänyt Sottiisia niin hienona tapahtumana, että tahtoi tehdä siitä ohjelmaa, ja yllättäen YLE antoi haaveille siunauksensa.

”Se oli sikäli onnekasta, että esimies suhtautui Pispalan Sottiisiin myönteisesti ja tarttui ideoihin. Tein Sottiisista ohjelmia parhaimmillaan yhden pitkän nauhoitetun lähetyksen ja muutaman suoran lähetyksen, esimerkiksi avajaisista.”

Sottiisin myötä Pietilä alkoi tehdä runsaasti yhteistyötä nuorisoseuratoimijoiden kanssa muutenkin kuin Sottiisin aikana, ja sai samalla tuotua kansanmusiikkia ja -tanssia julkisuuteen. Varsinkin kansanmusiikki on lähellä Pietilän sydäntä. Useiden Laikunlavalla äänitettyjen aamulähetyksen orkesterina toiminut Pispalan Pelimannit on jäänyt hänelle syvästi mieleen.

”Hyvät ystävät YLE:ssä sanoivat että ’Olli on semmonen kansanmusiikin apostoli.’”

Pispalan Sottiisi onnistui saamaan alkuvuosikymmeninään paljon julkisuutta Pietilän avulla.

”Se oli radion parasta aikaa tällaisten ohjelmien suhteen. Oli päästy eteenpäin radion jäykästä linjasta ja samaan aikaan alkoi kansanmusiikin kohdalla viihteellinen aika. Kansanmusiikille löytyi aika mukavasti ohjelma-aikaa, ja samalla tietysti myös Pispalan Sottiisille.”

Ohjelmat tavoittivat yleisöä ihan toisessa mittakaavassa kuin nyt, koska Sottiisin alkutaipaleella radiotarjonta oli koko Suomessa vielä rajallista. Parhaimmillaan Pietilä muistaa ohjelmien keränneen vajaa miljoona kuuntelijaa.

”Nythän niitä kanavia on vaikka muille jakaa, eivätkä ne enää pääse kuin muutamiin satoihin tuhansiin kuuntelijoihin, koska maailma on täynnä ääntä,” Pietilä nauraa.

Tehdessään radiolähetyksiä jokaisesta Sottiisista, Pietilä sai samalla nähdä nuorisoseuratoiminnassa tapahtuneen muutoksen. Aikansa nuoriseuratapahtumana Sottiisi oli itsessään erikoisuus, sillä se oli yksi ensimmäisistä nuorisoseurajuhlista, jotka perinteisten suvijuhlien sijaan järjestettiin kaupungissa.

”Se oli niin erikoinen ilmiö, että vanhat pelimannit hakivat kätköistään liivit ja ottivat seinästä viulun tai kaapista harmonikan ja ne syttyivät, ne vanhat paapat syttyivät ihanasti sottiisitunnelmaan!” Pietilä intoilee.

Sottiisin lomassa myös kansanmusiikissa ja -tanssissa alkoi tapahtua muutoksia.

”Aiemmin ei ollut kansantansseja, ne olivat visusti tanhuja. Sitten alkoi kehitys, ja aika nopeasti syntyi kansanmusiikin uusi aika.”

Yksi esimerkki muutoksesta oli kansallispuvuista luopuminen, sillä aiemmin kansallispuku oli kansantanssijoiden yksinomainen ominaispiirre. Vuosikymmenten aikana kansallispukujen rinnalle alettiin tuoda rooliasuja, ja ne ovat miltei yleisempiä kuin perinteiset asut.

”Aluksi vähän vierastin muutosta, mutta aika nopeasti tajusin, että näinhän sen kuuluu mennä. Heinämäen Jukka sai minut vakuuttuneeksi, että nyt on tällainen aika eikä minulla ole siinä mitään sanottavaa. Tietysti selostuksissa ei voinut samalla tavalla painottaa kansallispukujen kauneutta, mikä oli minulla vähän syntinä koko 1970-luvun,” Pietilä muistelee nauraen.

Myös Sottiisi tapahtumana on saanut osansa muutoksesta. Erityisesti ulkomaalaisten ryhmät ovat keränneet Sottiisi Sottiisilta enemmän huomiota. Tapahtuma on myös kokonaisuudessaan kasvanut niin ohjelmatuotannoltaan ja yleisömääriltään, minkä taustavaikuttaja Pietilä näkee kansantanssiryhmien tason paranemisen.

”Se johtuu siitä, että kansantanssin opettajia ryhdyttiin kouluttamaan. Aiemmin mikä tahansa amatööritanssija, kansakoulunopettaja opetti kansantanssiryhmiä, mutta kyllä koulutetun opettajiston määrä muutti ratkaisevasti nuorten tason nousun.”

Tason nousun myötä kansantanssi on kokenut huiman muutoksen Sottiisin alkuvuosikymmeniltä tähän päivään, eikä moderneja eri taiteenlajeista ammentavia kansantanssiesityksiä välttämättä edes tunnista saman genren edustajiksi kuin perinteisiä tanhuja.

”Niistä täytyy jättää sellainen nimi pois kuin kansantanssi, mutta omassa sarjassaan ne ovat aivan suurenmoisia. Ei sellaisia [modernimpaa kansantanssia] osattu aiemmin kaivata. Sitten ne ovat tulleet mukaan kuvioihin ja jokaisessa Sottiisissa on tullut jotain uutta, mikä on hyvä. Minun ajatuksenani on ollut se, Sottiisin osa on tuoda esiin uusia kansantanssin piirteitä, ja että minä kerron näistä uutuuksista yleisölle.”

Kesän 2018 Pispalan Sottiisia Pietilä odottaa jo innolla, ja on hyvissä ajoin käynyt katsomassa esiintyjätietoja. Myös Sottiisin tulevaisuus näyttäytyy Pietilälle kirkkaana, ja hän uskoo sen kypsyvän taitavien ihmisten käsissä.

”Varmasti ei voi tietää tällä hetkellä, miten kansantanssi kehittyy, mutta se on varmaa etteivät uudemmat Pispalan Sottiisin järjestäjät hukkaa perinnettä vaan nappaavat siitä osan ja siten Sottiisi kehittyy omaa latuaan. Eikä sitä voi väkisin muuttaa vai jarruttaa.”

25.5.2018

Teksti: Riina Tanskanen
Kuva: Riina Tanskanen

1 2