Archive
Monthly Archives: kesäkuu 2018

Sottiisi päättyi 17.6. Ilo irti -konserttiin

​Pispalan Sottiisi päättyi yhtä aikaa riemukkaisiin ja haikeisiin tunnelmiin. Tampere-talossa järjestetyssä ”Ilo irti - Pispalan Sottiisi 2018” päätöskonsertissa esiintyivät Sottiisin kotimaiset ja kansainväliset kansantanssi ja kansanmusiikkiryhmät.

Kansantanssin ja kansanmusiikin sanotaan soittavan ihmisten sielua ja jakavan ympärilleen tekemisen riemua, ja sitä se myös teki. Tampere oli täynnä folkloren ilotulitusta ja mukaansatempaavia rytmejä. Upeiden kotimaisten esiintyjien lisäksi Sottiisissa nähtiin huikeita kansainvälisiä ryhmiä Virosta, Venäjältä, Unkarista, Slovakiasta ja Yhdysvalloista. Kansainväliset vieraat valloittivat ennen muuta Sottiisin Viikinsaari-Folkissa, jossa matalankynnyksen tanssipajat saivat yleisön innostumaan.

Sottiisiviikko huipentui lauantaina 16.6. pääjuhlaan, yli 1000 esiintyjän Työ ja ilonpito -suurteokseen Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa täydelle katsomolle. Tanssiteoksen sovinnon teeman myötä tanssi ja musiikki kietoutuvat historian pyörteisiin luoden siltaa 100 vuoden takaisten tapahtumien ja nykypäivän välille. Teos oli ympäri Suomea kokoontuneiden tanssijoiden yhteinen taidonnäyte ja yhteisöllisyyden ilmentymä. Kansanelektrobändi Suistamon Sähkön säveltämä musiikki iski tulta ja tempasi tanssijat kovaan pyörteeseen.

Pispalan Sottiisi on koonnut jo vuodesta 1970 alkaen kansantanssin ja kansanmusiikin ystävät ja harrastajat Tampereelle. Seuraava Juhla Sottiisi järjestetään kesäkuussa 2020 jolloin tulee kuluneeksi 50 vuotta ensimmäisestä Pispalan Sottiisista. Pispalan Sottiisi järjestettiin 13.-17.6.2018. Festivaalin ennakkoarvio 15 000 kävijää täyttyi ja tavoite saavutettiin.

Kuvassa Pispalan Sottiisin Vuoden 2018 kansantanssiyhtye Siepakoiden edustusryhmä Rovaniemeltä.
Kuva Riina Tanskanen.

Sottiisin pääjuhlassa Työtä ja ilonpitoa sadan vuoden takaa

Pispalan Sottiisin pääjuhla Työ ja ilonpito on tanssillinen kokonaisuus, jossa liikutaan työn ja työväen maailmasta lasten ja nuorten leikkiin, herraskaisten tansseihin ja lopulta kaiken kansan yhteistanssiin.

Sata vuotta sitten kaikki oli kovin toisenlaista. Vastahan Finlaysonin Plevnan kutomosaliin oli syttynyt ensimmäinen sähkövalo vuonna 1882. Koskia valjastettiin tehtaiden tarpeeseen.

Katukivillä kuuluu pienten jalkojen ääniä ja ilon kiljahduksia. Juoksuaskelin kokoontuvat lapset leikkimään ja laulamaan. Kuka ei ehdi kyykkyyn ja kenestä tulee litta?

Lapset ovat tarkkaan seuranneet isompien ammatteja, arjen liikkeitä ja ääniä. Rattaat ja rukkihan pyörivät molemmat. Hei pyöritetään ja kehrätään, niinkuin pullamummokin on tehnyt.

Lapset ovat tarkkaan seuranneet isompien ammatteja, arjen liikkeitä ja ääniä. Rattaat ja rukkihan pyörivät molemmat. Hei pyöritetään ja kehrätään, niinkuin pullamummokin on tehnyt.

Tehdaskaupungin salongeissa kajahtavat tanssin sävelet. Kristallikruunujen välkkeessä kavaljeerit hakevat daamejaan franseesiin ja polkkaan.

Päivä kääntyy kohti iltaa ja työväki kokoontuu tehtaan varjoista tansseille, soitoille ja lauluille. Illanvietoissa torppien tytöt ja pojat etsivät uusia ystäviä ja kumppaneita.

Taustalla kaikuu epävarmuus tästä päivästä ja toivo paremmasta huomisesta.

Tanssi yhdistää säätyjä ja synnyttää tarinoita uuden kansakunnan astuessa ensiaskeliaan.

Musiikista vastasi Suistamon Sähkö.

Esityksen jälkeen hyvä fiilis.

Kuvat: Petri Kivinen

Sottiisin pääjuhla Työ ja ilonpito tänään TähtiAreenalla!

TYÖ JA ILONPITO – 100 vuoden matka tanssien
VIELÄ EHTII MUKAAN! http://puoti.nuorisoseurat.fi/fi/p/sottiisi
Liput 20 € tai Sottiisipassi. Lapset 10 € (alle 16-v.)

Sottiisiviikko huipentuu TÄNÄÄN 16.6. klo 19.00 yli 1000 esiintyjän Työ ja ilonpito -suurteokseen Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen TähtiAreenalla. Tanssiteoksen taiteellisena lähtökohtana on sovinnon teema. Siinä tanssi ja musiikki kietoutuvat historian pyörteisiin luoden siltaa sadan vuoden takaisten tapahtumien ja nykypäivän välille.

100 vuotta sitten kaikki oli toisenlaista. Suomi oli juuri itsenäistynyt, mutta eli edelleen kansakuntana vahvassa murroksessa, ja alkoi vasta luoda perusteita tasa-arvolle ja yhdenvertaisuudelle. Maaseudun väki lähti kaupunkeihin työn ja leivän perässä. Työstä oli tullut tuotantoa ja tehtaat jyskyttivät höyryn voimalla. Lapset kirmasivat kaupungin kujilla. Nuoret ottivat mallia aikuisista sekä hyvässä että pahassa; paloviinaa poltettiin ja myös maisteltiin. Kaikki oli uutta ja jännittävää. Se houkutteli ilonpitoon ja tutustumaan muualta tulleisiin ihmisiin.

Työ ja ilonpito -tanssiteos on rekonstruktio Sottiisissa 1990 esitetystä samannimisestä tanssidraamasta. Koreografeina ovat Jutta Wrangén, Petri Kauppinen, Hannu Nipuli, Jukka Heinämäki ja Petri Hoppu sekä Oamkin opiskelijat. Musiikista vastaa kansanelektrobändi Suistamon Sähkö. Sävellykset ovat Anne-Mari Kivimäen ja Eero Grundströmin käsialaa. Esiintyjinä ovat kansantanssijat kautta maan.

Kuva Petri Kivinen, 2016 Sottiisin pääjuhlasta.

Suomalaisen kansantanssin ikoni Antti Savilampi nimetty Kansantanssikiltaan

Antti Savilampi on nimetty Suomen Nuorisoseurojen Kansantanssikiltaan. Savilampi on tanssija, tanssinopettaja, ohjaaja ja koreografi. Hän on toiminut kansantanssin parissa yli 50 vuotta ja hänen merkityksensä suomalaisen kansantanssin arvostukseen ja sen kehittymiseen on ollut valtaisa. Nimitys julkistettiin kansantanssin ja -musiikin festivaali Pispalan Sottiisissa perjantaina 15.6.

Kestilässä, Pohjois-Pohjanmaalla syntynyt Antti Savilampi sai kipinän kansantanssiin syksyllä 1965, jolloin hän aloitti puuseppäopinnot Pohjois-Pohjanmaan Keskusammattikoulussa. Antti meni mukaan tyttöjen liikunnanopettajan Elsi Niinimaan vetämään tanhukerhoon, ja siitä se alkoi, kipiniöinti, joka on jatkunut jo vuosikymmeniä.

Tällä hetkellä Savilampi opettaa kansantanssia muun muassa Sibelius-Akatemiassa ja kiertää ympäri Suomea vetämässä kursseja. Etusijalla ovat kuitenkin ohjaaminen ja koreografioiden laatiminen. Tanssiminenkaan ei ole unohtunut, sillä Antti tanssii aikuisten tanhuryhmä Kärrissä, joka on toiminut ilman taukoa 50-luvulta asti.

Savilampi tunnetaan kansantanssipiireissä erityisesti yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin luojana. Tapahtumiin hänet pyydetään vetämään huutokatrillia, johon voivat osallistua niin vasta-alkajat kuin edistyneet. Huutokatrillissa yksinkertaiset askelkuviot harjoitellaan ensin yhdessä. Tanssin alkaessa ohjaaja ”huutaa” aina seuraavan kuvion.

Savilammelle on aikaisemmin myönnetty tanssitaiteen valtionpalkinto vuonna 2010 ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlan mestarikansantanssijan arvonimi vuonna 2011.

Nuorisoseurojen Kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012. Kansantanssimestarit nimeää Suomen Nuorisoseurojen hallitus joka toinen vuosi. Killan jäseniä kutsutaan tanssimestareiksi.

Antti Savilampi tunnetaan yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin tekijänä. Kuvaaja: Petri Kivinen

Lupa yhteiseen iloon

​Pispalan Sottiisin taiteellinen johtaja Petri Kauppinen tervehtii sottiisiväkeä näin:
Pispalan Sottiisin tämän vuoden teema saattaa äkkiseltään kuulostaa vastakkainasettelulta – Työ ja ilonpito. Entä jos saakin työkseen takertua tämän tästä ilon ja riemun liepeisiin? Yhä useammalla meistä on mahdollisuus ja lupa siihen. Otsa saa toki välillä olla kurtussa ja hikikarpalot norkoilla ohimoilla, mutta pyrkimys nautintoon ja riemuun työn äärellä on vähitellen tunnustettu arkea värittäväksi voimavaraksi.

Tanssin työkieleen on kirjoitettu positiivinen vire. Eteenkin kansantanssin kielioppiin mahtuu runsaasti kohottavia intonaatioita ja irtonaisesti svengaavaa kerrontaa. Tämän vuoksi koen tanssityöläisenä olevani etuoikeutettu. Saan iloita päivittäin esimerkiksi siitä, kun tanssijoiden fyysinen kamppailu oman itsensä kanssa alkaa kääntyä voitoksi. Voi häkeltyä ihmiskehon ilmaisukapasiteetin laajenemisesta ja tätä myötä koko ajattelun kasvamisesta. Tässä nosteessa henkilökohtainen alkaa kääntyä yhteiseksi ja jälleen tanssin kielet voivat olla rakentamassa ilon siltoja ympäröivään yhteisöön.
Hei sinä, juuri sinä. Seuraavat viisi päivää olet hyvässä pidossa – Pispalan Sottiisin ilonpidoissa.

Petri Kauppinen
Taiteellinen johtaja