Tanssirallin raati 2024

Lasten ja nuorten kansantanssiryhmien Tanssiralli-katselmuksen osallistujaryhmien määrä lähes tuplaantui edelliskertaan verrattuna! Katselmukseen on ilmoittautunut 28 ryhmää eri puolilta Suomea.

Tanssiralli järjestetään osana Pispalan Sottiisi-tapahtumaa Tampereella 12.-16.6.2024. Ryhmät ovat ilmoittautuneet yhteen neljästä ikäsarjasta: Kultahippu-sarja (6-vuotiaat ja nuoremmat), 10-vuotiaat ja nuoremmat, 13-vuotiaat ja nuoremmat tai 16-vuotiaat ja nuoremmat 

Tanssiralli-katselmuksessa tärkeässä tehtävässä ovat raatilaiset, jotka antavat jokaiselle ryhmälle suullisen ja kirjallisen palautteen. Tänä vuonna Tanssirallin kaksi raatia muodostavat  

Hanna Poikela (tanssinopettaja, AMK) Jukka Saari (tanssinopettaja) sihteerinä Nelli Terävä (tanssinopettaja, AMK) 

Timo Filip Salonen (tanssinopettaja, AMK) ja tanssitaiteilija) Siina Toimela (tanssinopettaja, AMK ja musiikkipedagogi, AMK) siht. Emma Kantelinen (tanssinopettaja, AMK) 

Arviointiraati antaa ryhmille sekä suullisen että kirjallisen palautteen. Arvioinnin pääpaino on ryhmän tanssi- ja esiintymisosaamisessa. Halutessaan ryhmät voivat saada sijoituksen seuraaviin sarjoihin: rauta, pronssi, hopea ja kulta. 

Tanssirallissa osaamista suhteutetaan arviointikriteereihin, jotka tukevat arviointiraadin työskentelyä ja ohjaavat esiintyjien osaamisen arvioimista. Tanssi on taiteenala, jonka absoluuttinen arvioiminen on mahdotonta, minkä vuoksi arviointi perustuu arviointiraadin näkemyksiin kriteeristön pohjalta. Arviointiraati ottaa huomioon ryhmän itselleen, esitykselleen tai harjoittelulleen asetetut tavoitteet ja niiden toteutumisen esityksessä. 

Suomen Nuorisoseurat järjestää joka toinen vuosi valtakunnallisen katselmuksen lasten kansantanssiryhmille. Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida ryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Palautteen avulla tuetaan myös ohjaajan ohjaus- ja kasvatustyötä. Tanssiralliin osallistuminen on parhaimmillaan ryhmän yhteinen kasvuprosessi, joka kestää Tanssirallista toiseen. 

Raatilaisten esittely

Hanna Poikela, tanssinopettaja (AMK) 

Eri-ikäisten kansantanssijoiden opettajana työskennellyt Hanna Poikela on tanssin ja musiikin perinteiden, tanssiteatterin ja sosiaalisen kansanomaisen paritanssin osaaja. Valmistuttuaan Oulun ammattikorkeakoulusta tanssinopettajaksi (vuonna 2012), hän on työskennellyt laajasti ympäri Suomen, enimmäkseen Hyvinkäällä, Helsingissä ja Oulussa. Tällä hetkellä Hanna on opetustyönsä lisäksi Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen osa-aikainen toiminnanjohtaja.  

“Aloitin kansantanssin Rovaniemellä kolmevuotiaana Siepakoissa ja sillä tiellä olen tanssinut läpi elämäni, nyt jo n. 35 vuotta, eikä loppua näy”, Hanna Poikela kertoo tanhutaipaleestaan.  

Poikela on kiinnostunut kansantanssiesityksessä tarinoista ja tunteista, joita tanssilla välitetään: “Rennosti omasta esiintymisestään ja parikontaktista nautiskelevat tanssijat kiinnittävät huomioni. Erityisen hereillä olen, jos esityksessä käsitellään perinteitä jollain tuoreella tavalla!” 

Siina Toimela, tanssinopettaja (AMK) ja musiikkipedagogi (YAMK) 

Siina Toimela on rovaniemeläinen muusikko ja tanssintekijä, joka työskentelee tällä hetkellä hoivamuusikkona sairaalassa sekä freelancerina omien kansantanssiteosten parissa.  

 “Kansantanssin aloitin 5-vuotiaana Sodankylässä Jutaringissä, jossa tanssin 20-vuotiaaksi asti. Kansantanssi toi elämääni yhteisön, ystäviä, elämyksiä, kokemuksia ja lopulta sain siitä myös ammatin”, kuvailee Siina Toimela, ja jatkaa: “Esityksessä katson ensimmäisenä tunnelmaa näyttämöllä: millaisella varmuudella tanssijat ovat esityksessä, mikä on heidän keskinäinen tekemisen meininki ja onko kaikille löytynyt paikka näkyä omien vahvuuksien mukaisesti. Taidokkuus esiintyjissä ja esityksessä lisää vaikuttavuutta.”  

Emma Kantelinen, tanssinopettaja (AMK)  

Emma Kantelinen on helsinkiläistynyt tanssinopettaja ja kansantanssija, jonka tanssilliset juuret ja kotiseutu ovat Pohjois-Karjalassa. Omassa työssään hän on kiinnostunut kansantanssin nimissä tehtyjen representaatioiden moninaistamisesta sekä yhdessä tanssimisen voimasta.  

Tanhun pariin päädyin 2000-luvun taitteessa, 3-4 -vuotiaana, kaiketi sattumalta. Perhetuttujen lapsi aloitti kansantanssin Nuorisoseura Motorassa ja he pyysivät minua mukaan kokeilemaan. Tämä kyseinen tanssikaveri ei tainnut olla niin vaikuttunut, mutta minulla on menossa 24. vuosi samassa seurassa”. Raatityöskentelystä Emma Kantelinen kertoo, että: “tanssia katsoessani kiinnitän usein ensin huomiota tanssijoiden väliseen yhteyteen, siihen millainen jaettu tai oma tunne liikkeessä on.“ 

Timo Filip Salonen, tanssinopettaja (AMK) ja tanssitaiteilija 

“Olen pohjoiskarjalainen tanssin ja taiteen sekatyöläinen. Oulussa vietin kuusi vuotta; siellä valmistuin tanssinopettajaksi sekä kasvoin aikuiseksi. Tällä hetkellä asun Helsingissä, jossa opiskelen tanssipedagogiikan maisteriksi”, kertoo Timo Filip Salonen. ”Kansantanssin pariin päädyin nähtyäni 10-vuotiaana Nuorisoseura Motoran kevätkonsertin. Innostuksen herätti erityisesti Kapsakat -ryhmän esitykset, joissa isoveljenikin tanssi.” 

Timo Filip Salonen kiinnittää kansantanssiesityksissä huomionsa ensimmäiseksi juuri kunkin ryhmän omaan, ainutlaatuiseen tyyliin, sekä henkeen, joka heistä hehkuu. 

Jukka Saari, tanssinopettaja 

Jukka Saari on pitkän linjan kansantanssiope Lahdesta. Hän opettaa Lahden Tanhuujissa nuorten aikuisten ja aikuisten kansantanssiryhmiä. 

“Tanhun aloitin jo 4-vuotiaana Hollolassa ja todella tiivis ja innostava kaveripiiri on pitänyt tanhun elämässäni tähän päivään saakka”, kertoo Jukka. “Esityksessä ensimmäisenä kiinnitän huomiota esiintymistaitoon. Iloiset ja innostuneet tanssijat ovat mielestäni kaikkein parasta. Odotan innolla, millaisia esityksiä olette tälle vuodelle treenanneet! Tsemppiä kevään treeneihin ja nähdään Tampereella!” 

Nelli Terävä, tanssinopettaja (AMK) 

Nelli Terävä valmistuu tanssinopettajaksi keväällä 2024. Opetusvuosia hänellä ei ole takana vielä paljon, mutta kokemusta eri-ikäisten tanssijoiden kanssa toimimisesta on sentään kertynyt. Vaikka Nellin päälaji onkin kansantanssi, innostusta ja inspiraatiota hän saa kaikkien tanssilajien katsomisesta.  

Tanssin pariin minut toi äiti, viedessään minut isosiskon kanssa tanhutunnille 3-vuotiaana. Tällä tiellä on sittemmin pysytty”, muistelee Nelli, ja jatkaa: “Tanssiesityksessä ensimmäisenä katson ryhmän läsnäoloa ja yhteistä meininkiä!” 

Pispalan Sottiisin yhteistanssit julkistettu

Ryhmäkuva tanssijoista ja muusikosta. Kuva: Aki Tulikari.

15.2.2024 pidetyssä Starttiwebinaarissa julkistettiin kaikkien alueellisten Vakkojen omat yhteistanssit sekä pääjuhlan yhteistanssi. Tanssinriemu-sivustolle on kerätty kaikki yhteistanssit ryhmien käyttöön. Tutustu tansseihin Tanssinriemu-sivustolla. Kiitos jo tässä vaiheessa kaikille Tanhulähettiläille, tästä on mukava jatkaa yhdessä kohti kesän tapahtumaa!

Tärkeää tietoa ilmoittautumisesta

Vakkoihin ilmoittautumisaika ryhmien osalta on 15.2.-29.2.2024. Ilmoittautumislomake ryhmille löytyy täältä.

Starttiwebinaarin tallenteet

15.2.2024 järjestetyn starttiwebinaarin tallenne löytyy täältä.

Starttiwebinaarin diaesitys löytyy tästä alta. Voit esimerkiksi ladata esityksen omalle koneellesi ja tutustua webinaarin sisältöön.

Kaipaatko lisätietoa? Voit etsiä vastausta Sottiisin UKK-sivulta, tai lisätä sinne oman kysymyksesi.

Pispalan Sottiisin vuoden 2024 kansantanssiyhtye on Vinhakat Nuorisoseura Motorasta 

Pispalan Sottiisin vuoden 2024 kansantanssiyhtyeeksi on valittu Nuorisoseura Motoran Vinhakat Joensuusta. Valinta tehtiin festivaalin taiteellisen johtaja Petri Kauppisen esityksestä. Tunnustuksen luovutti Folklandia-risteilyllä järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 12.1.2024 Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström ja pääsihteeri Annina Laaksonen.  

Nuorisoseura Motoran Vinhakat harjoittelee tavoitteellisesti ja sen 18–21-vuotiailla tanssijoilla on jo runsaasti tanssivuosia takanaan. Ryhmä tuottaa uusia tanssiproduktioita uudistaen ja kehittäen kansantanssia ja toiminnassa keskitytään kansantanssin syventäviin opintoihin, ilmaisutaidon kehittämiseen ja monipuolisen ohjelmiston rakentamiseen. Motora järjestää kansantanssin opetusta Joensuussa ja sen toiminnassa on mukana noin 180 lasta, nuorta ja aikuista.  

Ryhmä esiintyy seuran omien tilaisuuksien lisäksi aktiivisesti valtakunnallisissa kansantanssitapahtumissa ja ulkomaalaisille folklorefestivaaleilla. Vinhakat nimettiin vuonna 2022 nuorisoseurojen valtakunnallisessa kansantanssikatselmuksessa Tanssimyllyssä omassa ikäluokassaan mestaruussarjaan.

Ryhmän musiikista vastaa Rälläkkä, jonka musiikissa soivat vaihtelevasti harmonikka, kitara, mandoliini, basso, viulu ja perkussiot. Uusimpana teoksena Motoran tanssi- ja musiikkiryhmät ovat tuottaneet kansanomaisen vuodenkierron perinteisiin keskittyvän kolmiosaisen Ajastaika-teoksen, jonka koreografina on toiminut ryhmien tanssinopettaja Eveliina Pilke

Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtye on nimetty vuodesta 1990 saakka aina kahden vuoden välein ja se on yksi merkittävimmistä tunnustuspalkinnoista, jonka suomalainen kansantanssiryhmä voi saada. Valittu ryhmä kutsutaan kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisin 2024 kansantanssin kotimaiseksi pääesiintyjäksi ja sille luovutetaan 3500 euron stipendi.  

Lisätietoja:  

Jukka Heinämäki, Suomen Nuorisoseurat, toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat 
puh. 050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi 

Vuoden tanssiteko 2023 on Käärmeenpääntallaajat -näyttämöteos 

Suomen Nuorisoseurojen myöntämä Vuoden tanssiteko -tunnustus myönnettiin Folklandia-risteilyllä järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 12.1.2024 Käärmeenpääntallaajat näyttämöteokselle. Valinta tehtiin mestarikansantanssija Antti Savilammen esityksestä ja hän myös luovutti tunnustuksen. 

Käärmeenpääntallaajat on Tanssiteatteri Tsuumin, Folk Extremen, Espoon kaupunginteatterin ja Tampereen Työväen Teatterin yhteistuotanto. Esitysdramaturgiasta ja ohjauksesta on vastannut Marjo Kuusela, musiikista Anne-Mari Kivimäki ja koreografioista Reetta-Kaisa Iles, Marjo Kuusela ja työryhmä. Tuotannossa oli mukana myös kaksi ilmaisutaidon lukiota, Tampereen Yhteiskoulun lukio (TYK) ja Kallion ilmaisutaidon lukio. Musiikista vastasivat Suistamon Sähkö ja Palomylly.  

Tampereen Yhteiskoulun lukio tuotti prosessissa opettajiensa Jyri Siimeksen, Leena Tanhuan ja Lotta Kaarlan johdolla teoksen Käärmeenpääntallaajat II – Jos maailma ei lopukaan -näytelmän, joka esitettiin keväällä 2023 Tampereella 55 opiskelijan voimin. 

Eteläpohjalaisen parisataa vuotta sitten toimineen vasulaisten uskonlahkon sisuksiin sukeltava Käärmeenpääntallaajat on hurmoksellinen spektaakkeli, jossa uskonnolliset kokemukset heräävät musiikin ja tanssin voimasta henkiin. Ammattilaisia ja alan opiskelijoita yhdistävä teos luo myönteistä julkikuvaa kansantanssille ja-musiikille uuden yleisön keskuudessa.  

Vuoden tanssiteko -palkinnon voi saada henkilö, yhteisö tai tapahtuma, joka on tehnyt vuoden aikana jotakin merkittävää kansantanssin tunnettavuuden kannalta ja / tai edistänyt toiminnallaan kansantanssin leviämistä. Tanssiteko voi olla rohkea avaus, joka on aiheuttanut keskustelua. Se voi olla ennakkoluuloton, uusi toiminnan muoto tai se voi olla asia, joka on saanut ihmiset tanssimaan.  Palkinto jaettiin nyt yhdennentoista kerran.

Lisätietoja:  

Jukka Heinämäki, Suomen Nuorisoseurat, toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat 
puh. 050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi 

Siiri Suoniemi ja Maiju Laurila on nimetty ensimmäisinä tanhulähettiläinä Pispalan Sottiisiin 12.-16.6.2024 

Tanssinopettajat Maiju Laurila Kouvolasta ja Siiri Suoniemi Hämeenlinnasta toimivat ensimmäisinä tanhulähettiläinä Pispalan Sottiisin ohjelmaa rakentavassa taiteellisessa tiimissä. Maiju luotsaa kaakon ja karjalan alueen vakkaa, kun taas Siiri vastaa eteläisen Suomen vakasta. 

Maiju ja Siiri ovat kansantanssin ja -musiikin parissa tuttuja ja ansioituneita tekijöitä. He ovat tuttuja kasvoja muun muassa paritanssilähettiläinä ja lastenkulttuuritapahtuma Kalenoiden maskottihahmoina. Lisäksi he tekevät arvokasta työtä ryhmien kouluttajina omilla alueillaan sekä laajemminkin eri puolilla maata. 

Pispalan Sottiisin ohjelmaa tuotetaan eri puolilla maata toimivissa vakoissa, jotka ovat alueilla toimivien kansantanssi- ja -musiikkiryhmien yhteenliittymiä. Jokaiselle vakalle nimetään tanhulähettiläs, joka tukee oman vakkansa toimintaa muun muassa luomalla vakkansa tunnustanssin ja suunnittelemalla sen tuottamaa ohjelmaa Pispalan Sottiisin kansantanssifestivaaliin. Vakoista muodostetaan vakkaneuvostot, jotka yhteistyössä tanhulähettilään kanssa suunnittelevat oman vakkansa toimintaa. 

Vakat aloittavat toimintansa vuoden alussa, ja niihin voivat liittyä kaikki kansantanssijat ja -muusikot, jotka osallistuvat tapahtumaan. Vakkoja suunnitellaan muodostettavaksi yhteensä viisi, ja ne sijoittuvat maantieteellisesti eri puolille maata. Tällä hetkellä vakkojen työnimet ovat pohjoinen Suomi, Pohjanmaa ja keskinen Suomi, Lounais-Suomi, Kaakko-Karjala sekä eteläine Suomi. Lopulliset nimet vakoille luodaan niiden omien ideoiden pohjalta toiminnan käynnistyessä. 

Pispalan Sottiisin taiteellinen johtaja Petri Kauppinen korostaa tanhulähettiläiden roolia vakkojen ohjelman rakentamisessa Pispalan Sottiisiin: ”Tanhulähettiläät ovat avainasemassa vakkojen ohjelmasisällön suunnittelussa yhteistyössä ryhmien ohjaajien kanssa. Siiri ja Maiju edustavat tanssiopettajiemme parhaimmistoa, ja on hienoa, että he ovat ottaneet tämän tärkeän tehtävän hoitaakseen.” 

Muut tanhulähettiläät julkistetaan heti vuoden 2024 alussa. 

Pispalan Sottiisi juhlistaa Tanhua 12.-16.6.2024 Tampereella! 

Pispalan Sottiisia juhlitaan Tampereella 12.-16.6.2024 yli tuhannen kotimaisen ja kansainvälisen esiintyjän voimin. Kahden vuoden välein järjestettävä pohjoisen Euroopan merkittävin kansantanssifestivaali nostaa tulevana vuonna esiin erityisesti tanhuperinnettä, joka on yksi merkittävimmistä kansantanssin ilmenemismuodoista maassamme. Pispalan Sottiisissa näyttäytyy vahvasti alueellinen ja paikallinen kansantanssi- ja -musiikkiperinne kaiken ikäisten esiintyjien tuottamana. 

Tanhut ovat muistiin merkittyjä kansantansseja, jotka Pirkko-Liisa ja Esko Rausmaa kokosivat vuonna 1977 toimittamaansa Tanhuvakkaan, suureen suomalaiseen kansantanssikirjaan. Teos on toiminut jo lähes 50 vuoden ajan tanssiryhmien, tanssinopettajien, ohjaajien ja koreografien yhtenä keskeisimmistä tiedonlähteistä. Kansantanssin harrastus- ja esitystoimintaan tanhut ovat tuoneet runsaasti ideoita ja inspiraatiota, kun niitä on tanssittu muistiinmerkityssä muodossa tai sovitettu sosiaalisesta tanssimisesta esityksellisiin tarkoituksiin. Tanhut tuovat erinomaisesti esiin eri alueellisen kansantanssiperinteen ilmenemismuotoja ja sopivat erinomaisesti vielä tänäkin päivänä tanssi- ja juhlatilaisuuksiin yhdessä tanssittavaksi. 

Pispalan Sottiisin ohjelmassa ovat eri puolilla kaupungin keskustaa toteutettavat osallistavat, alueilta koottavat esitykset ja tanssitukset. Myös lasten ja nuorten kansantanssikatselmus Tanssiralli tulee mukaan tapahtuman ohjelmaan. Oman värinsä festivaaliin tuovat kansainväliset kansantanssi- ja musiikkiryhmät eri puolilta Eurooppaa sekä Pispalan Sottiisin vuoden 2024 kansantanssiyhtye, joka julkistetaan Folklandia-risteilyllä tammikuussa. Konsertit, tanssituvat ja työpajat tuovat mielenkiintoista koettavaa ja festivaali huipentuu sunnuntaina kaikkien osallistujien yhteiseen pääjuhlaan. 

Koko kansantanssi- ja musiikkialan yhteinen vuositeema ”Omasta päästä” rohkaisee kokeilemaan ja kehittämään myös tanhuperinnettä kunkin omista lähtökohdistaan ja tuomaan sitä esiin elävän perinteen kiinnostavana ja monipuolisena toimintana. Vuositeeman on nimennyt alan kattojärjestö Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK). 

Pispalan Sottiisin järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. 

Haemme vakkoja Pispalan Sottiisin 12.-16.6.2024 ohjelmatuotannon toteuttamiseksi 

Pispalan Sottiisissa 2024 halutaan tuoda esiin erityisesti paikallista yhdessä tuotettua kansantanssia ja –musiikkia.  Kuluvan syksyn aikana haetaan paikallisista ja alueellisista toimijoista vakkoja, joiden tuottama ohjelmallinen sisältö muodostaa rungon ensi kesän Pispalan Sottiisin ohjelmaksi. Ehdotuksia vakoiksi voivat tehdä kaikki kansantanssin ja –musiikin parissa toimivat henkilöt ja yhteisöt. Eduksi katsotaan, että ehdotuksen idea on jaettu ja siitä on keskusteltu myös muiden mukaan toivottavien tahojen kanssa. Vakkoja tulee olemaan kaikkiaan 5-6, ja ne valitaan annettujen ehdotusten perusteella joulukuun alussa. 

Vakat voivat olla tanssi- ja musiikkiryhmien yhteenliittymiä, jotka käynnistävät toimintansa alkuvuodesta 2024. Vakat ovat avoimia ja kaikki tapahtuman eri-ikäiset kotimaiset ja kansainväliset osallistujat liittyvät mukaan johonkin vakkaan. Perinteisten vuosiohjelmistojen sijaan eri ikäryhmille suunnatut tanssit korvataan alueilta tuotetuilla yhteisillä tansseilla. Ensi kesän Pispalan Sottiisin ohjelmisto rakentuu pääosin ryhmien omista ja vakkojen tuottamista sisällöistä. 

Vakat voidaan koota eri alueilta esim. eri seurojen yhteisten ideoiden perusteella. Vakka voi olla myös yhden seuran idea, johon se haluaa kutsua mukaan myös muita seuroja tai ryhmiä. Merkityksellistä on, että vakat sijoittuisivat maantieteellisesti eri puolille Suomea, ne ovat avoimia myös muille osallistujille, niihin voi osallistua eri-ikäisiä tanssijoita ja soittajia eikä mukaan tulemista rajoiteta taitojen tai muihin yhdenvertaisuutta rajoittavien asioiden vuoksi. Kaikilla tulee olla mahdollisuus osallistua vakan toimintaan omista lähtökohdistaan. Kansantanssin ja –musiikin yhdenvertainen yhteistyö on toivottavaa kaikissa vakoissa. 

Valittavista vakoista kootaan vakkaneuvostot, jotka mahdollistavat toiminnan onnistumisen ja yhteisölliset tempaukset ja kisailut muiden vakkojen kanssa ennen tapahtumaa tai Pispalan Sottiisin aikana. Vakkaneuvostot toimivat yhdessä kullekin vakalle valittavan tanhulähettilään kanssa, joka kuratoi ja tukee vakkojen ohjelmallisen sisällön tuotantoa yhdessä vakkaneuvoston kanssa. Tanhulähettiläiden kiinnittämisestä ja palkkioista vastaa Suomen Nuorisoseurat.  

Nyt käynnissä olevan haun avulla haetaan pohjat tuleville vakoille. Vakkoihin voi liittyä vielä tämän haun jälkeenkin erikseen annettavan aikataulun mukaisesti. 

Hakemuksia ja ideoita perustettavaksi vakoiksi voi tehdä tämän linkin kautta 15.11. mennessä.  

Lisätietoja:  
Jukka Heinämäki, Suomen Nuorisoseurat, toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat puh. 050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi 

Teija Nikkari, Suomen Nuorisoseurat, tanssin palvelutuottaja, puh. 044 744 3939, teija.nikkari@nuorisoseurat.fi 

Suomen Nuorisoseurat hakee tanhulähettiläitä Pispalan Sottiisin ohjelmatuotannon tehtävään 

Suomen Nuorisoseurat hakee Pispalan Sottiisin 12.-16.6.2024 –festivaalin ohjelmalliseen toteutukseen tanhulähettiläitä. Tanhulähettiläät muodostavat yhdessä Pispalan Sottiisin taiteellisen johtajan Petri Kauppisen kanssa kesän tapahtuman taiteellisen työryhmän, joka käynnistää toimintansa joulukuussa yhteisellä suunnittelukokoontumisella. 

Tanhulähettiläät toimivat eri alueilta koottavien vakkojen ohjelmatyön tukijoina Pispalan Sottiisin ohjelmatuotannossa 1.12.2023-30.6.2024 välisenä aikana. Kunkin tanhulähettilään on vastuulla yksi vakoista. Tanhulähettiläät koordinoivat Pispalan Sottiisissa 12.-16.6.2024 toteutettavia oman vakkansa esiintymisiä. Esiintymiset sovitaan yhdessä oman vakkaneuvoston ja Pispalan Sottiisin tapahtumatoimiston kanssa. Lisäksi tanhulähettiläät luovat vakallensa oman tunnustanssin ja ovat mukana ideoimassa yhteisöllisiä sisältöjä vakkojen toimintaan. 

Talven ja kevään aikana tanhulähettiläs osallistuu yhdessä vakkaneuvostonsa kanssa oman vakkansa Pispalan Sottiisiin tuottaman ohjelmiston suunnitteluun ja koordinointiin sekä ideoi vakkojen välisten kisailuja ja tempauksia.  

Pispalan Sottiisissa 12.-16.6.2024 tanhulähettiläät johtavat oman vakkansa ohjelmatoimintaa ja osallistavat vakassaan olevia tanssijoita ja soittajia yhteisiin esityksiin ja tempauksiin. Festivaaliviikon sunnuntaina järjestettävässä pääjuhlassa tanhulähettiläs vastaa oman vakkansa esityksellisen osuuden harjoittamisesta ja esityksestä. 

Kokonaiskorvauksena tanhulähettiläänä toimimisesta maksetaan 2000 euroa. Lisäksi tanhulähettiläille korvataan ennakkoon sovitus matkakulut ja päivärahat julkisten liikennevälineiden ja valtion matkustusohjesäännön mukaisesti. 

Hakuaika on 16.10.-15.11.2023 ja valinnat suoritetaan 23.11. mennessä. Hakemukset tanhulähettilääksi pyydetään lähettämään tämän linkin kautta 15.11. mennessä. 

Lisätietoja:  
Jukka Heinämäki, Suomen Nuorisoseurat, toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat puh 050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi  

Haemme tuottajaa Pispalan Sottiisin tapahtumatiimiin Tampereelle

Pispalan Sottiisin tapahtumatoimisto on osa Suomen Nuorisoseurat ry:tä, joka on Suomen vanhin nuorisoalan järjestö. Olemme erikoistuneet kulttuuriseen nuorisotyöhön. Pispalan Sottiisin tapahtumatiimi tuottaa vuosittain Folklandia – festivaaliristeilyn tammikuussa, Pispalan Sottiisin kansainvälisen kansantanssifestivaalin parillisten vuosien kesällä sekä Tanssimania – uuden kansantanssin konsertti- ja koulutustapahtuman parittomina vuosina syyskuussa Tampereelle. Tapahtumatiimi on myös mukana toteuttamassa lasten ja nuorten kansantanssitapahtumaa Kalenoita Lappeenrantaan parittomien vuosien kesäkuussa. Lisäksi tapahtumatoimisto kehittää ja osallistuu nuorisoseurojen tapahtumatoimintaan yhdessä muiden organisaation tapahtumien tekijöiden kanssa.

Etsimme tuottajaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Olet monipuolinen tapahtumatuotannon osaaja, jonka vahvuus on yleisö-ja osallistujalähtöisessä festivaalitapahtumatuotannossa. Toimit luontevasti niin harrastajien kuin ammattitaiteilijoiden kanssa. Osaat pitää useamman samanaikaisen prosessin langat käsissäsi sekä pelaat hyvin yhteen muun tuotantotiimin kanssa. Tunnet kansantanssi- ja/tai kansanmusiikkikentän. Hallitset digitaalisten tuotantojärjestelmien käytön sekä sosiaalisen median hyödyntämisen tapahtumien tuotannossa.

Tukenasi on kokenut ja pitkään yhdessä työskennellyt tapahtumatiimi sekä joukko kollegoita, joiden työhön tapahtumatuotannolliset tehtävät kuuluvat. Tapahtumaviestinnän ja -markkinoinnin tukena ovat viestinnän ammattilaiset.

Tässä tehtävässä odotamme sinulta  

  • Kokemusta yleisötapahtumien, mieluiten festivaalien tuotantoprosesseista vähintään 1–2 vuoden ajalta 
  • Osaamista digitaalisista kanavista, erityisesti sosiaalisesta mediasta
  • Innokasta ja ihmislähtöistä otetta sekä loistavia yhteistyötaitoja  
  • Tehtävään soveltuvaa korkeakoulutusta  
  • Kiinnostusta kansanperinnealaa kohtaan, varsinkin kansantanssia ja/tai kansanmusiikkia  
  • Erinomaista suomen kielen taitoa, sujuva ruotsin ja/tai englannin kielen taito on plussaa
  • Katsomme eduksi järjestökentän tuntemusta joko vapaaehtois- tai työpohjalta

Tarjoamme sinulle   

  • Mielenkiintoisen tehtävän tuottajana, jonka pääasiallinen tehtävä on ohjelmatuotanto yhteistyössä vapaaehtoisten ja muiden sidosryhmien kanssa.
  • Mielekkään ja monipuolisen työn Suomen vanhimmassa nuorisotyön järjestössä ja kulttuurisen nuorisotyön ytimessä.
  • Viihtyisät toimitilat Kulttuuritalo Laikussa Tampereella ja mahdollisuuden tehdä myös säännöllisesti etätöitä.   
  • Vakituisen ja kokoaikaisen työn sekä hyvät henkilöstöedut, kuten liikunta- ja kulttuuriedut.
  • Mukavan ja yhteisöllisen työyhteisön, jossa onnistumme toinen toistamme tsempaten.


Hae tehtävää 13.8.2023 mennessä osoitteessa rekry@nuorisoseurat.fi. Palkka asettuu 2 500–2900 euroon koulutustaustasta ja työkokemuksesta riippuen. Liitäthän mukaan CV:n ja korkeintaan yhden A4:n mittaisen hakemuksen. Haastattelut pidetään Tampereella Kulttuuritalo Laikussa torstaina 17.8. Valittavan henkilön toivotaan aloittavan työnsä viimeistään 1.9.2023.

Lisätietoja tehtävästä antavat tanssin ja tapahtumien toimialajohtaja Jukka Heinämäki keskiviikkona 9.8. klo 13-15 ja pääsihteeri Annina Laaksonen perjantaina 11.8. klo 11-12, puh. 040 726 7450.

1 2 3 11