Sväng svengaa Folkkiksella!

Folklandialle on saatu esiintymään Sväng!

Yhtye nimettiin vast´ikään Etnogaala-ehdokkaaksi kahdessa kategoriassa: Vuoden artistiksi ja Vuoden kansainvälistyjäksi.

Ehdokkuudet eivät ole yllätys, sillä Sväng on asettanut aivan uudet standardit huuliharppumusiikille.
Svängissä yhdistyy saumattomasti taiteellisesti kunnianhimoinen musiikki ja äkkiväärä perikaurismäkeläinen huumori.

Sväng on soittanut 15 vuoden aikana lähes 500 konserttia 25 maassa ja julkaissut kahdeksan albumia, viimeksi 2018 “Sväng Plays Tango”. Svängissä soittavat: Pasi Leino, Eero Grundström, Eero Turkka ja  Jouko Kyhälä.
Kuva Jimmy Träskelin.

FOLKKIKSELLE LÖYTYY VIELÄ PAIKKOJA! Folklandia-risteily M/S Silja Europalla11.–12.1.2019!
Varaa nyt www.ikaalistenmatkatoimisto.fi/matkat/folklandia/

#folklandia2019 #kansanmusiikki #etnogaala

Etnogaalan palkintoehdokkaat on valittu

https://www.kansanmusiikkikansantanssi.fi/ajankohtaista/etnogaalan-palkintoehdokkaat-on-valittu

Suomen, järjestyksessä toinen Etnogaala järjestetäänHelsingissä Tavastialla 10. Tammikuuta 2019.
Gaalassa palkitaan kansanmusiikin, maailmanmusiikin sekä kansantanssin mielenkiintoisia ja ansioituneita toimijoita seitsemässä kategoriassa.

Etnogaalan palkintoehdokkaat on valittu

På svenska här
In english here

“Olemme iloisia yleisöltä kerättyjen ehdotusten määrästä. Saimme yhteensä 300 ehdotusta, joka on kolmisenkymmentä enemmän, kuin ensimmäisellä kerralla. Ammattilaisraadit ovat tehneet hyvää työtä, koska ehdokkaissa on hyvin edustettuna koko ala.”, toteaa Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen toiminnanjohtaja Sirpa Lahti.

Etnogaala ehdokkaat 2019

Risteys-palkinto (Palkinnon myöntää Maailman musiikin keskus)
Risteys-palkinnon saaja on henkilö, ryhmä, yhteisö tai taho, joka toiminnallaan edistää kulttuurien kohtaamista ja oikeutta omaan musiikkiin.

Haapavesi Folk Music Festival
Helsinki-Cotonou Ensemble
Kulttuuriyhdistämö Interkult

Vuoden artisti
Vuoden artisti on valovoimainen solisti tai ryhmä, joka on herättänyt huomiota kansanmusiikin ja kansantanssin kentällä.

Helsinki-Cotonou Ensemble
Johanna Juhola
Sväng

Vuoden kansainvälistyjä (Palkinnon myöntää Music Finland)
Vientipalkinnon saaja on herättänyt merkittävää kiinnostusta kansainvälisellä musiikkikentällä ja osoittanut vientivalmiutta.

Antti Paalanen
Sväng
Tuuletar

Vuoden kansanmusiikkitekijä (Palkinnon myöntää Suomen Musiikintekijät)
Vuoden kansanmusiikkitekijä on säveltäjä tai sanoittaja, joka on kohottanut kansanmusiikin tekemisen rimaa monipuolisella ja kunnianhimoisella työskentelyllään.

Heikki Laitinen
Solju
Tuuletar

Vuoden tanssintekijä
Vuoden tanssintekijän työ näkyy monipuolisesti kansantanssin kentällä ja laajemminkin. Hän arvostaa perinteitä, mutta pelotta luo uutta ja rikkoo rajoja.

Hanna Poikela
Kaari Martin
Tanssiteatteri Tsuumi

Vuoden tulokas
Vuoden tulokas on ottanut rohkeasti tilansa uutena tekijänä kansanmusiikin ja kansantanssin alalla.

mammantytöt!
Pauanne
Solju

Vuoden tuottaja
Vuoden tuottaja on henkilö, yritys, yhteisö tai työryhmä, joka työllään ja toiminnallaan mahdollistaa alan kehittymisen.

Bafe’s Factory
Kulttuuriosuuskunta Uulu
Rahvaanmusiikin kerho

Torstaina 10. tammikuuta kello 19 rock-pyhättönä tunnettu Tavastia-klubi muuttuu maailmanmusiikin ja kansantanssin näyttämöksi. Etnogaala on kuin kotonaan Tavastian rennossa ilmapiirissä: tässä gaalassa ei pönötetä, vaikka jaetaankin palkintoja, vaan nautitaan vapaamuotoisesti musiikista ja tanssista. Gaala yhden illan festivaali, jossa vuorottelevat korkeatasoiset esitykset ja palkintojenjaot kahdella esiintymislavalla.

Yle striimaa gaalan suorana Yle Areenaan. Illan esiintyjistä nähdään myöhemmin keväällä kolme TV-ohjelmaa Yle Teemalla. Gaala lähetetään myös suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä. Ohjelmat ovat katseltavissa ja kuunneltavissa Yle Areenassa myös Suomen ulkopuolella.

Illan esiintyjät julkaistaan lokakuun alussa 2018.

Etnogaalan lippuja myy Tiketti: liput ennakkoon 12-20 €  ja ovelta 25 €, mikäli jäljellä.

Etnogaalan järjestää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK). Gaalan yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Yle, Maailman musiikin keskus, Music Finland, Suomen Musiikintekijät, Tanssin Tiedotuskeskus, Suomen Nuorisoseurat, Folklandia ja Maaseudun sivistysliitto.

Akkreditoituminen Etnogaalaan 15.12. mennessä osoitteeseen info@kansanmusiikkikansantanssi.fi

Ehdokkaiden esittelyt: www.etnogaala.fi/ehdokkaat/

Ehdokkaiden kuvat: https://drive.google.com/drive/folders/1fiD98CcYph2oH7GSVhhpkKx_viYYiGD5?usp=sharing

Vuoden 2017 Etnogaalataltiointi: https://areena.yle.fi/1-4274960

 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Sirpa Lahti
Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus ry. (KEK)
040-7384736
toiminnanjohtaja@kansanmusiikkikansantanssi.fi
​www.etnogaala.fi
 

 

Etnogaala on osa “Yhdessä folkin aallonharjalla” -tapahtumakokonaisuutta, johon kuuluvat lisäksi
11.1. FolkForum-seminaari
11.-12.1. Folklandia-risteily
12.1. Folklandian jatkot
 

Etnogaalan järjestää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK). Yhteistyökumppaneita ovat mm.: Yle, Maailman musiikin keskus, Music Finland, Suomen Musiikintekijät, Tanssin Tiedotuskeskus, Suomen Nuorisoseurat, Folklandia ja Maaseudun sivistysliitto.

Sottiisin pääjuhlan taltiointi ”Työ ja ilonpito” nyt Youtubessa!

Suuret kiitokset vielä kerran kaikille Pispalan Sottiisiin 2018 osallistuneille esiintyjille, talkoolaisille ja yleisölle upean kesäisestä kansantanssiviikosta Tampereella! Mahtava liki tuhannen tanssijan suurteos Työ ja ilonpito nähtiin TähtiAreenalla lauantaina 16.6., jonka videotaltiointi on nyt katseltavissa kokonaan netissä täällä.
​Näihin kuviin, näihin tunnelmiin - ja kohti Pispalan Juhla-Sottiisia. Juhla-Sottiisi järjestetään 10.-14.6.2020 jolloin tulee kuluneeksi 50 vuotta ensimmäisestä Pispalan Sottiisista.

Sottiisi päättyi 17.6. Ilo irti -konserttiin

​Pispalan Sottiisi päättyi yhtä aikaa riemukkaisiin ja haikeisiin tunnelmiin. Tampere-talossa järjestetyssä ”Ilo irti - Pispalan Sottiisi 2018” päätöskonsertissa esiintyivät Sottiisin kotimaiset ja kansainväliset kansantanssi ja kansanmusiikkiryhmät.

Kansantanssin ja kansanmusiikin sanotaan soittavan ihmisten sielua ja jakavan ympärilleen tekemisen riemua, ja sitä se myös teki. Tampere oli täynnä folkloren ilotulitusta ja mukaansatempaavia rytmejä. Upeiden kotimaisten esiintyjien lisäksi Sottiisissa nähtiin huikeita kansainvälisiä ryhmiä Virosta, Venäjältä, Unkarista, Slovakiasta ja Yhdysvalloista. Kansainväliset vieraat valloittivat ennen muuta Sottiisin Viikinsaari-Folkissa, jossa matalankynnyksen tanssipajat saivat yleisön innostumaan.

Sottiisiviikko huipentui lauantaina 16.6. pääjuhlaan, yli 1000 esiintyjän Työ ja ilonpito -suurteokseen Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa täydelle katsomolle. Tanssiteoksen sovinnon teeman myötä tanssi ja musiikki kietoutuvat historian pyörteisiin luoden siltaa 100 vuoden takaisten tapahtumien ja nykypäivän välille. Teos oli ympäri Suomea kokoontuneiden tanssijoiden yhteinen taidonnäyte ja yhteisöllisyyden ilmentymä. Kansanelektrobändi Suistamon Sähkön säveltämä musiikki iski tulta ja tempasi tanssijat kovaan pyörteeseen.

Pispalan Sottiisi on koonnut jo vuodesta 1970 alkaen kansantanssin ja kansanmusiikin ystävät ja harrastajat Tampereelle. Seuraava Juhla Sottiisi järjestetään kesäkuussa 2020 jolloin tulee kuluneeksi 50 vuotta ensimmäisestä Pispalan Sottiisista. Pispalan Sottiisi järjestettiin 13.-17.6.2018. Festivaalin ennakkoarvio 15 000 kävijää täyttyi ja tavoite saavutettiin.

Kuvassa Pispalan Sottiisin Vuoden 2018 kansantanssiyhtye Siepakoiden edustusryhmä Rovaniemeltä.
Kuva Riina Tanskanen.

Sottiisin pääjuhlassa Työtä ja ilonpitoa sadan vuoden takaa

Pispalan Sottiisin pääjuhla Työ ja ilonpito on tanssillinen kokonaisuus, jossa liikutaan työn ja työväen maailmasta lasten ja nuorten leikkiin, herraskaisten tansseihin ja lopulta kaiken kansan yhteistanssiin.

Sata vuotta sitten kaikki oli kovin toisenlaista. Vastahan Finlaysonin Plevnan kutomosaliin oli syttynyt ensimmäinen sähkövalo vuonna 1882. Koskia valjastettiin tehtaiden tarpeeseen.

Katukivillä kuuluu pienten jalkojen ääniä ja ilon kiljahduksia. Juoksuaskelin kokoontuvat lapset leikkimään ja laulamaan. Kuka ei ehdi kyykkyyn ja kenestä tulee litta?

Lapset ovat tarkkaan seuranneet isompien ammatteja, arjen liikkeitä ja ääniä. Rattaat ja rukkihan pyörivät molemmat. Hei pyöritetään ja kehrätään, niinkuin pullamummokin on tehnyt.

Lapset ovat tarkkaan seuranneet isompien ammatteja, arjen liikkeitä ja ääniä. Rattaat ja rukkihan pyörivät molemmat. Hei pyöritetään ja kehrätään, niinkuin pullamummokin on tehnyt.

Tehdaskaupungin salongeissa kajahtavat tanssin sävelet. Kristallikruunujen välkkeessä kavaljeerit hakevat daamejaan franseesiin ja polkkaan.

Päivä kääntyy kohti iltaa ja työväki kokoontuu tehtaan varjoista tansseille, soitoille ja lauluille. Illanvietoissa torppien tytöt ja pojat etsivät uusia ystäviä ja kumppaneita.

Taustalla kaikuu epävarmuus tästä päivästä ja toivo paremmasta huomisesta.

Tanssi yhdistää säätyjä ja synnyttää tarinoita uuden kansakunnan astuessa ensiaskeliaan.

Musiikista vastasi Suistamon Sähkö.

Esityksen jälkeen hyvä fiilis.

Kuvat: Petri Kivinen

Sottiisin pääjuhla Työ ja ilonpito tänään TähtiAreenalla!

TYÖ JA ILONPITO – 100 vuoden matka tanssien
VIELÄ EHTII MUKAAN! http://puoti.nuorisoseurat.fi/fi/p/sottiisi
Liput 20 € tai Sottiisipassi. Lapset 10 € (alle 16-v.)

Sottiisiviikko huipentuu TÄNÄÄN 16.6. klo 19.00 yli 1000 esiintyjän Työ ja ilonpito -suurteokseen Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen TähtiAreenalla. Tanssiteoksen taiteellisena lähtökohtana on sovinnon teema. Siinä tanssi ja musiikki kietoutuvat historian pyörteisiin luoden siltaa sadan vuoden takaisten tapahtumien ja nykypäivän välille.

100 vuotta sitten kaikki oli toisenlaista. Suomi oli juuri itsenäistynyt, mutta eli edelleen kansakuntana vahvassa murroksessa, ja alkoi vasta luoda perusteita tasa-arvolle ja yhdenvertaisuudelle. Maaseudun väki lähti kaupunkeihin työn ja leivän perässä. Työstä oli tullut tuotantoa ja tehtaat jyskyttivät höyryn voimalla. Lapset kirmasivat kaupungin kujilla. Nuoret ottivat mallia aikuisista sekä hyvässä että pahassa; paloviinaa poltettiin ja myös maisteltiin. Kaikki oli uutta ja jännittävää. Se houkutteli ilonpitoon ja tutustumaan muualta tulleisiin ihmisiin.

Työ ja ilonpito -tanssiteos on rekonstruktio Sottiisissa 1990 esitetystä samannimisestä tanssidraamasta. Koreografeina ovat Jutta Wrangén, Petri Kauppinen, Hannu Nipuli, Jukka Heinämäki ja Petri Hoppu sekä Oamkin opiskelijat. Musiikista vastaa kansanelektrobändi Suistamon Sähkö. Sävellykset ovat Anne-Mari Kivimäen ja Eero Grundströmin käsialaa. Esiintyjinä ovat kansantanssijat kautta maan.

Kuva Petri Kivinen, 2016 Sottiisin pääjuhlasta.

Suomalaisen kansantanssin ikoni Antti Savilampi nimetty Kansantanssikiltaan

Antti Savilampi on nimetty Suomen Nuorisoseurojen Kansantanssikiltaan. Savilampi on tanssija, tanssinopettaja, ohjaaja ja koreografi. Hän on toiminut kansantanssin parissa yli 50 vuotta ja hänen merkityksensä suomalaisen kansantanssin arvostukseen ja sen kehittymiseen on ollut valtaisa. Nimitys julkistettiin kansantanssin ja -musiikin festivaali Pispalan Sottiisissa perjantaina 15.6.

Kestilässä, Pohjois-Pohjanmaalla syntynyt Antti Savilampi sai kipinän kansantanssiin syksyllä 1965, jolloin hän aloitti puuseppäopinnot Pohjois-Pohjanmaan Keskusammattikoulussa. Antti meni mukaan tyttöjen liikunnanopettajan Elsi Niinimaan vetämään tanhukerhoon, ja siitä se alkoi, kipiniöinti, joka on jatkunut jo vuosikymmeniä.

Tällä hetkellä Savilampi opettaa kansantanssia muun muassa Sibelius-Akatemiassa ja kiertää ympäri Suomea vetämässä kursseja. Etusijalla ovat kuitenkin ohjaaminen ja koreografioiden laatiminen. Tanssiminenkaan ei ole unohtunut, sillä Antti tanssii aikuisten tanhuryhmä Kärrissä, joka on toiminut ilman taukoa 50-luvulta asti.

Savilampi tunnetaan kansantanssipiireissä erityisesti yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin luojana. Tapahtumiin hänet pyydetään vetämään huutokatrillia, johon voivat osallistua niin vasta-alkajat kuin edistyneet. Huutokatrillissa yksinkertaiset askelkuviot harjoitellaan ensin yhdessä. Tanssin alkaessa ohjaaja ”huutaa” aina seuraavan kuvion.

Savilammelle on aikaisemmin myönnetty tanssitaiteen valtionpalkinto vuonna 2010 ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlan mestarikansantanssijan arvonimi vuonna 2011.

Nuorisoseurojen Kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012. Kansantanssimestarit nimeää Suomen Nuorisoseurojen hallitus joka toinen vuosi. Killan jäseniä kutsutaan tanssimestareiksi.

Antti Savilampi tunnetaan yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin tekijänä. Kuvaaja: Petri Kivinen

Lupa yhteiseen iloon

​Pispalan Sottiisin taiteellinen johtaja Petri Kauppinen tervehtii sottiisiväkeä näin:
Pispalan Sottiisin tämän vuoden teema saattaa äkkiseltään kuulostaa vastakkainasettelulta – Työ ja ilonpito. Entä jos saakin työkseen takertua tämän tästä ilon ja riemun liepeisiin? Yhä useammalla meistä on mahdollisuus ja lupa siihen. Otsa saa toki välillä olla kurtussa ja hikikarpalot norkoilla ohimoilla, mutta pyrkimys nautintoon ja riemuun työn äärellä on vähitellen tunnustettu arkea värittäväksi voimavaraksi.

Tanssin työkieleen on kirjoitettu positiivinen vire. Eteenkin kansantanssin kielioppiin mahtuu runsaasti kohottavia intonaatioita ja irtonaisesti svengaavaa kerrontaa. Tämän vuoksi koen tanssityöläisenä olevani etuoikeutettu. Saan iloita päivittäin esimerkiksi siitä, kun tanssijoiden fyysinen kamppailu oman itsensä kanssa alkaa kääntyä voitoksi. Voi häkeltyä ihmiskehon ilmaisukapasiteetin laajenemisesta ja tätä myötä koko ajattelun kasvamisesta. Tässä nosteessa henkilökohtainen alkaa kääntyä yhteiseksi ja jälleen tanssin kielet voivat olla rakentamassa ilon siltoja ympäröivään yhteisöön.
Hei sinä, juuri sinä. Seuraavat viisi päivää olet hyvässä pidossa – Pispalan Sottiisin ilonpidoissa.

Petri Kauppinen
Taiteellinen johtaja