”Sottiisi kehittyy omia latujaan” – Sottiisimestari Olavi Pietilä muistelee…

Olavi Pietilä Laikunlavan edustalla 22.5.2018.

#SOTTIISIMUISTOT

Ensimmäisestä vuoden 1970 Pispalan Sottiisista lähtien Sottiisiin on kuulunut tanssi, soitto, riemu ja Olavi Pietilä.

Iloisesti hymyilevä mies kävelee Pispalan Sottiisin toimistolle ja tulee tervehtimään sydämellisesti. Olavi Pietilä on heti kättelystä lämmin ja nauravainen ihminen, josta huokuu kiintymys Pispalan Sottiisia kohtaan. Haastattelun aluksi hän toteaa: ”Kirjotat sen mikä on kirjottamisen arvosta” ja nauraa vaatimattomana, kun vakuutan että eiköhän hänestä kirjoitettavaa riitä.

Sottiisimestari Olavi Pietilä on pitkän linjan nuorisoseuratoimija ja eläkepäiviään viettävä radiotoimittaja. Pietilä on ollut mukana rakentamassa jokaista Pispalan Sottiisia vuodesta 1970 lähtien, mistä vuonna 1994 myönnetyn sottiisimestarin arvon tausta juontuu. Sottiisimestarin arvo on korkein tunnustus, jonka Sottiisista voi saada, ja sottiisimestareita ovat vain Olavi Pietilä ja Lassi Saressalo.

1940-50 luvuilla Pietilä oli aktiivisesti mukana Messukylän Nuorisoseuran näytelmäpiirissä, josta hän sai ensimmäiset kosketuksensa nuorisoseuratoimintaan ja -toimijoihin. Pietilän oma nuorisoseuratausta löytyykin nimenomaan teatterista eikä kansantanssista. Edes Sottiisien myötä Pietilä ei intoutunut itse tanssimaan, mutta festivaalin tunnelma on kietonut hänet alusta saakka pauloihinsa. Pietilä päätyi itse mukaan Sottiisin taustajoukoiksi työnsä kautta.

”Kun ensimmäistä Sottiisia kaavailtiin, olin ollut radiossa freelancerinä toista kymmentä vuotta. Minut haluttiin avuksi varmaan juuri sen vuoksi, että saataisiin Sottiisille julkisuutta ja juttuja lehdistölle. Ja oli siinä pieni kipinä, että jos vaikka YLE:kin tarttuisi.”

Ensimmäisestä Sottiisista asti Pietilä on pitänyt Sottiisia niin hienona tapahtumana, että tahtoi tehdä siitä ohjelmaa, ja yllättäen YLE antoi haaveille siunauksensa.

”Se oli sikäli onnekasta, että esimies suhtautui Pispalan Sottiisiin myönteisesti ja tarttui ideoihin. Tein Sottiisista ohjelmia parhaimmillaan yhden pitkän nauhoitetun lähetyksen ja muutaman suoran lähetyksen, esimerkiksi avajaisista.”

Sottiisin myötä Pietilä alkoi tehdä runsaasti yhteistyötä nuorisoseuratoimijoiden kanssa muutenkin kuin Sottiisin aikana, ja sai samalla tuotua kansanmusiikkia ja -tanssia julkisuuteen. Varsinkin kansanmusiikki on lähellä Pietilän sydäntä. Useiden Laikunlavalla äänitettyjen aamulähetyksen orkesterina toiminut Pispalan Pelimannit on jäänyt hänelle syvästi mieleen.

”Hyvät ystävät YLE:ssä sanoivat että ’Olli on semmonen kansanmusiikin apostoli.’”

Pispalan Sottiisi onnistui saamaan alkuvuosikymmeninään paljon julkisuutta Pietilän avulla.

”Se oli radion parasta aikaa tällaisten ohjelmien suhteen. Oli päästy eteenpäin radion jäykästä linjasta ja samaan aikaan alkoi kansanmusiikin kohdalla viihteellinen aika. Kansanmusiikille löytyi aika mukavasti ohjelma-aikaa, ja samalla tietysti myös Pispalan Sottiisille.”

Ohjelmat tavoittivat yleisöä ihan toisessa mittakaavassa kuin nyt, koska Sottiisin alkutaipaleella radiotarjonta oli koko Suomessa vielä rajallista. Parhaimmillaan Pietilä muistaa ohjelmien keränneen vajaa miljoona kuuntelijaa.

”Nythän niitä kanavia on vaikka muille jakaa, eivätkä ne enää pääse kuin muutamiin satoihin tuhansiin kuuntelijoihin, koska maailma on täynnä ääntä,” Pietilä nauraa.

Tehdessään radiolähetyksiä jokaisesta Sottiisista, Pietilä sai samalla nähdä nuorisoseuratoiminnassa tapahtuneen muutoksen. Aikansa nuoriseuratapahtumana Sottiisi oli itsessään erikoisuus, sillä se oli yksi ensimmäisistä nuorisoseurajuhlista, jotka perinteisten suvijuhlien sijaan järjestettiin kaupungissa.

”Se oli niin erikoinen ilmiö, että vanhat pelimannit hakivat kätköistään liivit ja ottivat seinästä viulun tai kaapista harmonikan ja ne syttyivät, ne vanhat paapat syttyivät ihanasti sottiisitunnelmaan!” Pietilä intoilee.

Sottiisin lomassa myös kansanmusiikissa ja -tanssissa alkoi tapahtua muutoksia.

”Aiemmin ei ollut kansantansseja, ne olivat visusti tanhuja. Sitten alkoi kehitys, ja aika nopeasti syntyi kansanmusiikin uusi aika.”

Yksi esimerkki muutoksesta oli kansallispuvuista luopuminen, sillä aiemmin kansallispuku oli kansantanssijoiden yksinomainen ominaispiirre. Vuosikymmenten aikana kansallispukujen rinnalle alettiin tuoda rooliasuja, ja ne ovat miltei yleisempiä kuin perinteiset asut.

”Aluksi vähän vierastin muutosta, mutta aika nopeasti tajusin, että näinhän sen kuuluu mennä. Heinämäen Jukka sai minut vakuuttuneeksi, että nyt on tällainen aika eikä minulla ole siinä mitään sanottavaa. Tietysti selostuksissa ei voinut samalla tavalla painottaa kansallispukujen kauneutta, mikä oli minulla vähän syntinä koko 1970-luvun,” Pietilä muistelee nauraen.

Myös Sottiisi tapahtumana on saanut osansa muutoksesta. Erityisesti ulkomaalaisten ryhmät ovat keränneet Sottiisi Sottiisilta enemmän huomiota. Tapahtuma on myös kokonaisuudessaan kasvanut niin ohjelmatuotannoltaan ja yleisömääriltään, minkä taustavaikuttaja Pietilä näkee kansantanssiryhmien tason paranemisen.

”Se johtuu siitä, että kansantanssin opettajia ryhdyttiin kouluttamaan. Aiemmin mikä tahansa amatööritanssija, kansakoulunopettaja opetti kansantanssiryhmiä, mutta kyllä koulutetun opettajiston määrä muutti ratkaisevasti nuorten tason nousun.”

Tason nousun myötä kansantanssi on kokenut huiman muutoksen Sottiisin alkuvuosikymmeniltä tähän päivään, eikä moderneja eri taiteenlajeista ammentavia kansantanssiesityksiä välttämättä edes tunnista saman genren edustajiksi kuin perinteisiä tanhuja.

”Niistä täytyy jättää sellainen nimi pois kuin kansantanssi, mutta omassa sarjassaan ne ovat aivan suurenmoisia. Ei sellaisia [modernimpaa kansantanssia] osattu aiemmin kaivata. Sitten ne ovat tulleet mukaan kuvioihin ja jokaisessa Sottiisissa on tullut jotain uutta, mikä on hyvä. Minun ajatuksenani on ollut se, Sottiisin osa on tuoda esiin uusia kansantanssin piirteitä, ja että minä kerron näistä uutuuksista yleisölle.”

Kesän 2018 Pispalan Sottiisia Pietilä odottaa jo innolla, ja on hyvissä ajoin käynyt katsomassa esiintyjätietoja. Myös Sottiisin tulevaisuus näyttäytyy Pietilälle kirkkaana, ja hän uskoo sen kypsyvän taitavien ihmisten käsissä.

”Varmasti ei voi tietää tällä hetkellä, miten kansantanssi kehittyy, mutta se on varmaa etteivät uudemmat Pispalan Sottiisin järjestäjät hukkaa perinnettä vaan nappaavat siitä osan ja siten Sottiisi kehittyy omaa latuaan. Eikä sitä voi väkisin muuttaa vai jarruttaa.”

25.5.2018

Teksti: Riina Tanskanen
Kuva: Riina Tanskanen

Kesän kohokohta: 1000 tanssijaa TähtiAreenalla Suistamon Sähkön sävelin!

"Työ ja ilonpito" - 100 vuoden matka tanssien TähtiAreenalla.
Sottiisiviikko huipentuu yli 1000 esiintyjän "Työ ja ilonpito" -tanssiteoksen, jonka taiteellisena lähtökohtana on sovinnon teema. Esityksessä tanssi ja musiikki kietoutuvat historian pyörteisiin luoden siltaa sadan vuoden takaisten tapahtumien ja nykypäivän välille.

100 vuotta sitten kaikki oli toisenlaista. Suomi oli juuri itsenäistynyt, mutta eli edelleen kansakuntana vahvassa murroksessa, ja alkoi vasta luoda perusteita tasa-arvolle ja yhdenvertaisuudelle. Maaseudun väki lähti kaupunkeihin työn ja leivän perässä. Kaikki oli uutta ja jännittävää. Se houkutteli ilonpitoon ja tutustumaan toisiin ihmisiin.

Työ ja ilonpito tanssiteos on rekonstruktio Sottiisissa 1990 esitetystä samannimisestä tanssidraamasta. Koreografeina ovat Jutta Wrangén, Petri Kauppinen, Hannu Nipuli, Jukka Heinämäki ja Petri Hoppu sekä Oamkin opiskelijat. Musiikista vastaa kansanelektrobändi Suistamon Sähkö Anne-Mari Kivimäen johdolla. Esiintyjinä ovat kansantanssijat kautta maan.

"Työ ja ilonpito" -tanssiteos, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, TähtiAreena, 16.6.2018 klo 19.00.
Liput 20 € tai Sottiisipassi, http://puoti.nuorisoseurat.fi/fi/p/sottiisi
#sottiisimuistot #sottiisi2018 @sottiisi www.sottiisi.fi

Kuva on vuoden 2016 Sottiisin Riemua! -teoksesta. Kuvaaja Petri Kivinen.

Sottiisi on tanssin ja tekemisen riemua!

Enää pari viikkoa ja Pispalan Sottiisi pärähtää käyntiin Tamperella 13.6.

Sottiisi soittaa ihmisten sielua ja jakaa ympärilleen tekemisen riemua. Kesäinen viikko nostaa hymyn huulille, sillä se tuo tullessaan folkloren ilotulitusta; vauhdikkaita tansseja, mukaansatempaavia rytmejä, eksoottisia soittimia ja upeita kansallispukuja. Pispalan Sottiisi on koonnut jo vuodesta 1970 alkaen kansantanssin ja kansanmusiikin ystävät ja harrastajat Tampereelle. Tänä kesänä festivaalille odotetaan yli 1000 osanottajaa ja 15 000 kävijää.

Festivaalin monipuoliseen ohjelmaan kuuluu kansantanssikonsertteja, työpajoja, tanssitupia, nurkkatansseja ja ilmaisohjelmaa. Kaikille avoimet Avajaiset järjestetään Tampereen Laikunlavalla ja kansainvälinen päätöskonsertti Tampere-talossa. Festivaalikeskus ja Sottiisin sydän sijaitsee Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa, jossa järjestetään tapahtuman pääjuhla ”Työ ja ilonpito – 100 vuoden matka tanssien”. Messukeskuksessa sijaitsee myös Folk Camp sisäleirintäalue, jossa osanottajat majoittuvat. Muita festivaalin tapahtumapaikkoja ovat Tullikamarin Pakkahuone, Koskikeskus, Särkänniemi, Osmonpuisto, Telakka ja Viikinsaari.

Sottiisin kotimainen pääesiintyjä on Pispalan Sottiisin Vuoden 2018 kansantanssiyhtye Siepakat Rovaniemeltä. Upeiden kotimaisten esiintyjien lisäksi Pispalan Sottiisiin saapuu huikeita kansantanssi- ja kansanmusiikkiryhmiä Slovakiasta, Venäjältä, Virosta, Unkarista ja USA:sta.


Ilonpitoa koko kesäinen viikko 13.-17.6.

​Sottiisi-torstaina Tampereella päästään tanhumiehen kyytiin, kun "Tanhumies Goes Beatles"!
Tanssiryhmä Huuman sekä ​Laulu- ja soitinyhtye Riennon Tanhumies on Hannu Nipulin käsikirjoittama kantaesitys, jossa yhdistyvät tanssin riemu ja Beatlesin nostalgiset melodiat. Konsertin päätteeksi pääset itsekin tanssimaan iltatansseihin Katrilli Combon tahtiin.
To 14.6. klo 22:00 - 24:00, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Leonardo-sali, liput 10 € tai Sottiisipassi. Osta liput Puodista http://puoti.nuorisoseurat.fi/fi/p/sottiisi

Folklandia-risteily 2018, kuva Petri Kivinen

Pinnin Pojat Pispalan Sottiisiin!

​Huippumuusikot Arto Järvelä ja Kimmo Pohjonen pistävät nurkat natisemaan Sottiisin Nurkkatansseissa. Pinnin Pojat duo on jo yli kaksi vuosikymmentä kantanut hämäläisen perinnemusiikin kirkkainta lyhtyä ja valloittanut yleisönsä Islamabadista Jumesniemelle.​​

Pinnin Pojat on suomalaista musiikkia esittävä duo, joka perustettiin vuonna 1989. Yhtyeen kotipaikka Helsinki on tuonut duon talonpoikaishenkiseen musisointiin myös urbaaneja sävyjä. Lukuisat soittimet ja laulu yhdistettynä Pinnin Poikien loistavaan muusikkouteen tuottaa musiikkia joka ei jätä ketään kylmäksi. Yhtyeen musiikkityylit kattavat paitsi perinteisen suomalaisen laulu- ja tanssisävelmistön sekä yhtyeen oman materiaalin myös maailmanmusiikkiin ja iskelmät. Ohjelmistoa on opittu myös suomalaisten siirtolaisten pariin suuntautuneilla perinteenkeruumatkoilla Pohjois-Amerikassa.
Duon konserttikiertueet ovat suuntautuneet Skandinavian ja USA:n lisäksi mm. Saksaan, Ranskaan, Pakistaniin, Intiaan, Kanadaan, Peruun, Boliviaan, Venezuelaan, Hollantiin ja Islantiin.

Arto Järvelä on kaustislaiseen pelimannisukuun kuuluva Sibelius-Akatemiasta valmistunut kansanmuusikko. Hän soittaa muun muassa yhtyeissä: JPP, Helsinki Mandoliners, Koinurit. Arto Järvelän instrumentteja ovat viulu, avainviulu, mandoliini ja jouhikko.

Kimmo Pohjonen on suomalainen harmonikkataiteilija ja säveltäjä. Sibelius-Akatemiasta valmistunut Pohjonen on esiintynyt uransa aikana yli 600 kansainvälisellä festivaalilla ja konserttitaloissa. Pohjosen musiikkia on kuultu improvisaation, rockin, kansanmusiikin, avantgarden ja klassisen musiikin sekä tanssin ja mediataiteen yhteyksissä. Pohjosen instrumentteja ovat 2-rivinen haitari, huuliharppu, gogo marimba, laulu.

Ilonpitoa – Nurkkatanssit la 16.6.21:30-01:00
Pinnin Pojat ja pelimanniyhtyeet tanssittavat.
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Leonardo-sali
10 € tai Sottiisipassi.
Osta liput Puodista.
https://sottiisi.fi/liput/

Sottiisi on ilon ja värien juhlaa

Pispalan Sottiisin saapuu kansainvälisiä vieraita Yhdysvalloista, Virosta, Venäjältä ja Unkarista. Kesäinen viikko tuo tullessaan folkloren ilotulitusta; vauhdikkaita tansseja, mukaansatempaavia rytmejä, eksoottisia soittimia, upeita kansallispukuja ja nuorta energiaa.

Unkarista ja Virosta tulee lasten ja nuorten kansantanssiryhmiä; Balatonfüred Folk Dance Group Balaton järven rannalta ja Viljandista tanssiryhmä Hebe. Venäjältä vieraaksi saapuu Lipetskin lehmusten kaupungista alueen moniäänisistä lauluista tunnettu kansanmusiikkiryhmä Voskresenie, jonka traditionaalisiin soittimiin kuuluu muun muassa balalaikka Yelets-pianoharmonikka.

Muita kansainvälisiä vieraita ovat jo aiemmin on julkistetut Yhdysvalloista saapuva Clog America ja kansanmusiikkiyhtye Curly Strings Virosta.

Pispalan Sottiisin konserttiliput tulevat myyntiin Nuorisoseurojen Puotiin 15.3.2018.
​http://puoti.nuorisoseurat.fi/fi/p/tapahtumaliput
​Ilo irti! - Pispalan Sottiisi 2018 päätösjuhlan su 17.6.2018 liput myydään vain Tampere-talossa.
www.lippu.fi/pispalansottiisi2018

https://sottiisi.fi/ohjelma/kansainvaliset-vieraat/

 


Curly Strings vieraaksi Sottiisiin

Muutama vuosi sitten Viron musiikkitaivaan kirkkaimmaksi tähdeksi singahtanut Curly Strings saapuu Pispalan Sottiisiin perjantaina 15.6. myöhäisiltaan. Kvartetin musiikilliset juuret ovat amerikkalaisessa bluegrassissa ja siinä on runsaasti vaikutteita sekä Viron että muiden maiden kansanmusiikista. Se on sekoitus kesytöntä energiaa ja unohtumattoman kauniita melodioita.

Kvartetin tuorein albumi ”Hoolima” on jännittävä, uusi luku bändin äänimaisemassa. Siinä kuullaan teemoja jotka ovat lähellä bändin sydäntä, ja se on jo kerännyt ylistäviä arvioita ympäriinsä.

”Estonian lyrics and tradition meld with American string band influences to create a sound at once familiar, yet unlike anything you’ve heard before.” Casey Driessen
“These musicians are inspired by music from far away places but are deeply connected and informed by their own cultural heritage. I LOVE THAT!”  Mike Marshall

Oululainen Owla Sottiisiin

Oululainen kansantanssin suurproduktio vierailee Pispalan Sottiisissa. Koko perheelle suunnattu tanssiteatteriteos ”Owla ja kadonnut walkia” nähdään pe 15.6. klo 19.00 Tullikamarin Pakkahuoneella. Tanssiteatteriteoksessa oululainen paikallishistoria yhdistyy suomalaiseen kansanperinteeseen ja historiasta poimitut elementit kietoutuvat sadun taikaan, uuteen ja perinteiseen kansantanssiin sekä kansanmusiikin juurevaan poljentoon.

”Owla ja kadonnut walkia” teos käsittelee kohtaamattomuuden teemoja niin lapsen ja vanhemman, ihmisen ja luonnon kuin eri taustoista tulevien henkilöiden välillä. Se kyseenalaistaa opitut hyvä ja paha -asetelmat ja rohkaisee kohtaamaan uutta ja vierasta, avoimesti vuorovaikutukseen valmiina.

Yhdeksänkymmentähenkinen työryhmä on koottu eri-ikäisistä oululaisista kansantanssinharrastajista ja ammattilaisista. Nuorimmat esiintyjät ovat 7- vuotiaita ja vanhimmat jo eläkeiässä.

Tanssiteatteriteoksen takaa löytyvät oululaisen kansantanssin voimanaiset käsikirjoittaja-ohjaaja Elena Vuoksiola, koreografit Hanna Poikela ja Kaisa Alatalo sekä säveltäjä Erja Mesimäki. Sama nelikko toteutti myös ensimmäisen Owla – tanssiseikkailun vuonna 2014. Suomen Nuorisoseurat ja Folklandia palkitsi teoksen Vuoden Tanssitekona 2014.

Pispalan Sottiisi järjestetään Tampereella 13.-17.6.2018.