Paritanssilähettilääksi Juhla-Sottiisiin?

Hei tanssinopettaja, lähde mukaan Pispalan Sottiisin aluekoutsien verkostoon!​

Taustaa:
Kansanmusiikin ja -tanssin alalla vuoden 2020 teema on kansanomainen paritanssi. Teemavuoteen liittyy mittava hanke, jonka tavoitteena on elvyttää kansanomaisen paritanssin tunnettuutta ja tanssitaitoa. Ensi vuonna Pispalan Sottiisi –festivaali täyttää 50 vuotta! Juhlat pidetään Tampereella 10.-14. kesäkuuta 2020. 

Juhla-Sottiisin päätökseksi työstetään yhteisöllistä teosta, joka ryöpyttää voimansa kansanomaisista paritansseista ja paritanssimusiikista. Paikkasidonnaisen ja tapahtumallisen kokonaisuuden ytimessä soivat masurkat, polskat, sottiisit, hambot, valssit ja polkat. Työnimellä ”Meidän välillä” kulkevassa esityksessä tanssi on yhtä musiikin kanssa ja päinvastoin. Hetkessä kohtaamisen vaikutelmaa tukee jämäkkä käsikirjoitus. Olennainen osa tapahtuman jäntevää dramaturgiaa ovat spontaani luonne, arvaamattomuus ja improvisaatio. Noin tunnin mittainen juhla huipentuu vapaisiin tansseihin, joissa katsoja-esiintyjä asetelma sekoittuu ja menettää merkityksensä.

”Meidän välillä” -kokonaisuuden käsikirjoittaa ja ohjaa tanssitaiteilija Petri Kauppinen, ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansanmusiikin koulutusohjelman opiskelijoista muodostuvaa yhtyettä luotsaa tohtorimaestro Anne-Mari Kivimäki.

Faktaa:
Etsimme ”Meidän välillä” -pääjuhlakokonaisuuteen viiden tanssinopettajan valtakunnallista ydinverkostoa. Opettajat toimivat produktion alueellisina vastuuhenkilöinä ”aluekoutseina” eli he toteuttavat syksyn 2019 ja kevään 2020 aikana yhteensä 2-3 päivän mittaista paritanssin työpajaa. Työpajassa opetellaan paritanssimateriaalia, joka mahdollistaa osallistumisen Sottiisin yhteisproduktioon. Tanssinopettajien työhön kuuluu työpajojen organisointi, opetustyö sekä paritanssiprojektista tiedottaminen paikalliselle medialle. Mukaan lähtevät tanssinopettajat perehdytetään materiaaliin sekä produktioon Oulussa pidettävän ”aluekoutsi”-intensiiviviikonlopun aikana 31.8.-1.9.2019. Mukaan valitut tanssinopettajat solmivat produktiossa työsopimuksen Pispalan Sottiisin / Suomen Nuorisoseurat ry:n kanssa. Nuorisoseurat sopii korvauksista suoraan valittujen ”aluekoutsien” kanssa. 

Kiinnostaa, miten toimin?
Haluaisitko lähteä mukaan aluekoutsien verkostoon? Ilmaise kiinnostuksesi vapaamuotoisesti sähköpostilla 3.5.2019 mennessä jaana.kari@nuorisoseurat.fi. Olemme yhteydessä Sinuun toukokuun puolivälissä. 

​

 

Tanssimylly pyörii Tampereella!

Nuorisoseurojen joka toinen vuosi järjestämä kansantanssikatselmus Tanssimylly pyörii Tampereella Sorin Sirkuksella 12.-14.4.Tanssitapahtuma viihdyttää, kiihdyttää, kääntää ja kieputtaa sekä osallistujia että yleisöä. Tällä kertaa mukaan on ilmoittautunut yli 500 tanssijaa 39 eri ryhmästä ympäri Suomen, Turusta Sodankylään. 

Kaikki tanssiryhmät saavat palautteen omasta osaamisestaan ja taitotasostaan. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota ryhmien tanssilliseen tasoon, ohjelmakokonaisuuteen ja musiikkiin. Katselmus-sarjat ovat: mestaruussarja, valioplus-sarja, valiosarja, taitoplus-sarja,taito-sarja ja perussarja neljässä eri ikäryhmässä: 15–20-vuotiaat,yleinen sarja, yli 35-vuotiaat ja yli 55-vuotiaat. Mukana on myös kaikille vapaa Riemua!-sarja, jonka ryhmiä ei nimetä mihinkään taitosarjaan, mutta he saavat palautteen esityksestään.

Raatiin kuuluvat tanssin ja musiikin alan ammattilaiset:
Riemua, 15-20-vuotiaat, yli 35-vuotiaat ja yli 55-vuotiaat
Liina Siimes, Piia Semeri, Bela Gazdag Junior, Olli Kari, musiikki, Outi Markkula, sihteeri, Hanna Kahrola, sihteeri
Yleinen sarja
Viljami Pekkala, Milsse Tapojärvi, Katariina Hiukka, J-P Piirainen, musiikki, Paula Kettu, sihteeri
Niina Kastari, sihteeri

Tanssimylly tapahtuman tavoitteena on kansantanssin harrastajien tukeminen sekä ryhmien kartoittaminen kansallisiin ja kansainvälisiin edustustehtäviin. 

​Viikonloppuna perjantaista sunnuntaihin nuorisoseurat.fi/toiminta/tanssi/tanssimylly/ nähtävät kuusi katselmuskonserttia ovat yleisölle avoimia tilaisuuksia. Lauantai 13.4. konsertit 3, klo 14.15. ja 4, klo 18.30 ovat loppuunmyydyt. Kannattaa huomioida, että paikkoja on rajoitetusti, ja liput á 15 € kannattaa hankkia etukäteen bit.ly/2OZQo7r

Tapahtuman printtikäsiohjelma löytyy tapahtumapaikalta, eli Sorin Sirkukselta (Ahlmanintie 63) ja selattava versio Nuorisoseurojen sivuilta https://bit.ly/2v2Hqxc

 Konserttien lisäksi tarjolla on su 14.4. klo 16.30–17.30 Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettaja-opiskelijoiden johdolla yleisön ja osallistujien yhteinen keskustelutilaisuus eli Yleisömyllytys.

Su 14.4. klo 19 järjestettävässä Myllytys-studiossaraati julkistaa suoratoistona sosiaalisen median kautta yleispalautteen, kunniamaininnat ja sarjanimeämiset. 

Tanssin osaamiskeskus on Nuorisoseurojen tanssin harrastajia palveleva yksikkö, joka toimii maanlaajuisesti tanssikulttuurin hyväksi. Sen tehtävänä on kehittää ja tukea laadukasta kansantanssitoimintaa. Tapahtuman käytännönjärjestäjänä toimi Pispalan Sottiisin tapahtumatoimisto Tampereelta.
​Lisätietoja: nuorisoseurat.fi/toiminta/tanssi/tanssimylly

#nuorisoseurat #tanssimylly #kansantanssi

Huippuvieraita Virosta Folklandialle!

Viron 100-vuotisjuhlat jatkuvat vielä Folklandia-risteilylläkin​ 11.-12.1.2019, jolloin naapurimaastamme saadaan viisi erilaista kansanmusiikkikokoonpanoa: Duo Tuulikki Bartosik & Timo Alakotila, Rüüt, Eva Väljaots, MandoTrio ja Duo Malva & Priks.

Duo Tuulikki Bartosik & Timo Alakotila
Harmonikkataiteilija Tuulikki Bartosik tekee uutta musiikkia vanhoista skandinaavisista ja ugrilaisista aineksista. Inspiraationsa hän ammentaa juuriltaan Etelä-Viron Võrumaalta. Folklandialla häntä kuullaan duona muusikko, säveltäjä Timo Alakotilan kanssa.

​Kansanmusiikkiyhtye Rüüt
​Ensi kertaa Folklandialla nähdään myös nykykansanmusiikkiyhtye Rüüt. Yhtyeen musiikkia ja sovituksia luonnehtivat mystisyys, tarkkuus ja taidokkaat harmoniset, melodiset ja rytmiset yhdistelmät. Nelihenkisen perinnemusiikkiyhtyeen muodostavat näyttelijä, jazzmuusikko ja kaksi haitarinsoittajaa: Maarja Soomre (laulu/melodika), Maili Metssalu (laulu/viulu) sekä Juhan Uppin ja Toomas Oks (virolainen Teppo-tyypin diatoninen harmonikka).

Musiikkia Viljandista
Duo Malva & Priks yhtyeen musiikin tummassa ja täyteläisessä soinnissa kuuluu juurevuus ja aitous. Epätavallisen duon - Harmonikan ja rumpujen - soundi ja tunnelataus saa sinut taatusti tanssimaan! Viljandista tulee myös MandoTrio. Nuoret miehet, mandoliinit ja tanssi. Tämä kaikki maustettuna fantastisella huumorilla ja uskomattomalla energialla. Yhtyeen musiikki on yhtä aikaa mystistä ja todellista.

Lisäksi Folklandia-risteilyllä kuullaan nuorta kanteleensoittaja Eva Väljaotsia​. Musiikillisessa perheessä kasvanutta Evaa inspiroivat muun muassa kaiut, sekä Karjalan ja Setumaan sävelet.

Tuulikki Bartosik​
https://www.facebook.com/orpheus.radio/videos/2105485983037406/
https://www.viro-instituutti.fi/konsertissa-tunnelmallinen…/
Kuva:
Rüüt, kuva: Rüütin arkisto
@asambelryyt, Rüüt
https://www.facebook.com/ansambelryyt/
Eva Väljaots Soudcloudissa: https://soundcloud.com/evavaljaots
FOLKKIKSELLE LÖYTYY VIELÄ PAIKKOJA! Varaa nyt www.ikaalistenmatkatoimisto.fi/matkat/folklandia/
#folklandia2019 #kansanmusiikki #kansantanssi #etnogaala #nuorisoseurat

Sväng svengaa Folkkiksella!

Folklandialle on saatu esiintymään Sväng!

Yhtye nimettiin vast´ikään Etnogaala-ehdokkaaksi kahdessa kategoriassa: Vuoden artistiksi ja Vuoden kansainvälistyjäksi.

Ehdokkuudet eivät ole yllätys, sillä Sväng on asettanut aivan uudet standardit huuliharppumusiikille.
Svängissä yhdistyy saumattomasti taiteellisesti kunnianhimoinen musiikki ja äkkiväärä perikaurismäkeläinen huumori.

Sväng on soittanut 15 vuoden aikana lähes 500 konserttia 25 maassa ja julkaissut kahdeksan albumia, viimeksi 2018 “Sväng Plays Tango”. Svängissä soittavat: Pasi Leino, Eero Grundström, Eero Turkka ja  Jouko Kyhälä.
Kuva Jimmy Träskelin.

FOLKKIKSELLE LÖYTYY VIELÄ PAIKKOJA! Folklandia-risteily M/S Silja Europalla11.–12.1.2019!
Varaa nyt www.ikaalistenmatkatoimisto.fi/matkat/folklandia/

#folklandia2019 #kansanmusiikki #etnogaala

Etnogaalan palkintoehdokkaat on valittu

https://www.kansanmusiikkikansantanssi.fi/ajankohtaista/etnogaalan-palkintoehdokkaat-on-valittu

Suomen, järjestyksessä toinen Etnogaala järjestetäänHelsingissä Tavastialla 10. Tammikuuta 2019.
Gaalassa palkitaan kansanmusiikin, maailmanmusiikin sekä kansantanssin mielenkiintoisia ja ansioituneita toimijoita seitsemässä kategoriassa.

Etnogaalan palkintoehdokkaat on valittu

På svenska här
In english here

“Olemme iloisia yleisöltä kerättyjen ehdotusten määrästä. Saimme yhteensä 300 ehdotusta, joka on kolmisenkymmentä enemmän, kuin ensimmäisellä kerralla. Ammattilaisraadit ovat tehneet hyvää työtä, koska ehdokkaissa on hyvin edustettuna koko ala.”, toteaa Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen toiminnanjohtaja Sirpa Lahti.

Etnogaala ehdokkaat 2019

Risteys-palkinto (Palkinnon myöntää Maailman musiikin keskus)
Risteys-palkinnon saaja on henkilö, ryhmä, yhteisö tai taho, joka toiminnallaan edistää kulttuurien kohtaamista ja oikeutta omaan musiikkiin.

Haapavesi Folk Music Festival
Helsinki-Cotonou Ensemble
Kulttuuriyhdistämö Interkult

Vuoden artisti
Vuoden artisti on valovoimainen solisti tai ryhmä, joka on herättänyt huomiota kansanmusiikin ja kansantanssin kentällä.

Helsinki-Cotonou Ensemble
Johanna Juhola
Sväng

Vuoden kansainvälistyjä (Palkinnon myöntää Music Finland)
Vientipalkinnon saaja on herättänyt merkittävää kiinnostusta kansainvälisellä musiikkikentällä ja osoittanut vientivalmiutta.

Antti Paalanen
Sväng
Tuuletar

Vuoden kansanmusiikkitekijä (Palkinnon myöntää Suomen Musiikintekijät)
Vuoden kansanmusiikkitekijä on säveltäjä tai sanoittaja, joka on kohottanut kansanmusiikin tekemisen rimaa monipuolisella ja kunnianhimoisella työskentelyllään.

Heikki Laitinen
Solju
Tuuletar

Vuoden tanssintekijä
Vuoden tanssintekijän työ näkyy monipuolisesti kansantanssin kentällä ja laajemminkin. Hän arvostaa perinteitä, mutta pelotta luo uutta ja rikkoo rajoja.

Hanna Poikela
Kaari Martin
Tanssiteatteri Tsuumi

Vuoden tulokas
Vuoden tulokas on ottanut rohkeasti tilansa uutena tekijänä kansanmusiikin ja kansantanssin alalla.

mammantytöt!
Pauanne
Solju

Vuoden tuottaja
Vuoden tuottaja on henkilö, yritys, yhteisö tai työryhmä, joka työllään ja toiminnallaan mahdollistaa alan kehittymisen.

Bafe’s Factory
Kulttuuriosuuskunta Uulu
Rahvaanmusiikin kerho

Torstaina 10. tammikuuta kello 19 rock-pyhättönä tunnettu Tavastia-klubi muuttuu maailmanmusiikin ja kansantanssin näyttämöksi. Etnogaala on kuin kotonaan Tavastian rennossa ilmapiirissä: tässä gaalassa ei pönötetä, vaikka jaetaankin palkintoja, vaan nautitaan vapaamuotoisesti musiikista ja tanssista. Gaala yhden illan festivaali, jossa vuorottelevat korkeatasoiset esitykset ja palkintojenjaot kahdella esiintymislavalla.

Yle striimaa gaalan suorana Yle Areenaan. Illan esiintyjistä nähdään myöhemmin keväällä kolme TV-ohjelmaa Yle Teemalla. Gaala lähetetään myös suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä. Ohjelmat ovat katseltavissa ja kuunneltavissa Yle Areenassa myös Suomen ulkopuolella.

Illan esiintyjät julkaistaan lokakuun alussa 2018.

Etnogaalan lippuja myy Tiketti: liput ennakkoon 12-20 €  ja ovelta 25 €, mikäli jäljellä.

Etnogaalan järjestää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK). Gaalan yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Yle, Maailman musiikin keskus, Music Finland, Suomen Musiikintekijät, Tanssin Tiedotuskeskus, Suomen Nuorisoseurat, Folklandia ja Maaseudun sivistysliitto.

Akkreditoituminen Etnogaalaan 15.12. mennessä osoitteeseen info@kansanmusiikkikansantanssi.fi

Ehdokkaiden esittelyt: www.etnogaala.fi/ehdokkaat/

Ehdokkaiden kuvat: https://drive.google.com/drive/folders/1fiD98CcYph2oH7GSVhhpkKx_viYYiGD5?usp=sharing

Vuoden 2017 Etnogaalataltiointi: https://areena.yle.fi/1-4274960

 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Sirpa Lahti
Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus ry. (KEK)
040-7384736
toiminnanjohtaja@kansanmusiikkikansantanssi.fi
​www.etnogaala.fi		 

 

Etnogaala on osa “Yhdessä folkin aallonharjalla” -tapahtumakokonaisuutta, johon kuuluvat lisäksi
11.1. FolkForum-seminaari
11.-12.1. Folklandia-risteily
12.1. Folklandian jatkot		 

Etnogaalan järjestää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK). Yhteistyökumppaneita ovat mm.: Yle, Maailman musiikin keskus, Music Finland, Suomen Musiikintekijät, Tanssin Tiedotuskeskus, Suomen Nuorisoseurat, Folklandia ja Maaseudun sivistysliitto.

Sottiisin pääjuhlan taltiointi ”Työ ja ilonpito” nyt Youtubessa!

Suuret kiitokset vielä kerran kaikille Pispalan Sottiisiin 2018 osallistuneille esiintyjille, talkoolaisille ja yleisölle upean kesäisestä kansantanssiviikosta Tampereella! Mahtava liki tuhannen tanssijan suurteos Työ ja ilonpito nähtiin TähtiAreenalla lauantaina 16.6., jonka videotaltiointi on nyt katseltavissa kokonaan netissä täällä.
​Näihin kuviin, näihin tunnelmiin - ja kohti Pispalan Juhla-Sottiisia. Juhla-Sottiisi järjestetään 10.-14.6.2020 jolloin tulee kuluneeksi 50 vuotta ensimmäisestä Pispalan Sottiisista.

Sottiisi päättyi 17.6. Ilo irti -konserttiin

​Pispalan Sottiisi päättyi yhtä aikaa riemukkaisiin ja haikeisiin tunnelmiin. Tampere-talossa järjestetyssä ”Ilo irti - Pispalan Sottiisi 2018” päätöskonsertissa esiintyivät Sottiisin kotimaiset ja kansainväliset kansantanssi ja kansanmusiikkiryhmät.

Kansantanssin ja kansanmusiikin sanotaan soittavan ihmisten sielua ja jakavan ympärilleen tekemisen riemua, ja sitä se myös teki. Tampere oli täynnä folkloren ilotulitusta ja mukaansatempaavia rytmejä. Upeiden kotimaisten esiintyjien lisäksi Sottiisissa nähtiin huikeita kansainvälisiä ryhmiä Virosta, Venäjältä, Unkarista, Slovakiasta ja Yhdysvalloista. Kansainväliset vieraat valloittivat ennen muuta Sottiisin Viikinsaari-Folkissa, jossa matalankynnyksen tanssipajat saivat yleisön innostumaan.

Sottiisiviikko huipentui lauantaina 16.6. pääjuhlaan, yli 1000 esiintyjän Työ ja ilonpito -suurteokseen Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa täydelle katsomolle. Tanssiteoksen sovinnon teeman myötä tanssi ja musiikki kietoutuvat historian pyörteisiin luoden siltaa 100 vuoden takaisten tapahtumien ja nykypäivän välille. Teos oli ympäri Suomea kokoontuneiden tanssijoiden yhteinen taidonnäyte ja yhteisöllisyyden ilmentymä. Kansanelektrobändi Suistamon Sähkön säveltämä musiikki iski tulta ja tempasi tanssijat kovaan pyörteeseen.

Pispalan Sottiisi on koonnut jo vuodesta 1970 alkaen kansantanssin ja kansanmusiikin ystävät ja harrastajat Tampereelle. Seuraava Juhla Sottiisi järjestetään kesäkuussa 2020 jolloin tulee kuluneeksi 50 vuotta ensimmäisestä Pispalan Sottiisista. Pispalan Sottiisi järjestettiin 13.-17.6.2018. Festivaalin ennakkoarvio 15 000 kävijää täyttyi ja tavoite saavutettiin.

Kuvassa Pispalan Sottiisin Vuoden 2018 kansantanssiyhtye Siepakoiden edustusryhmä Rovaniemeltä.
Kuva Riina Tanskanen.

Sottiisin pääjuhlassa Työtä ja ilonpitoa sadan vuoden takaa

Pispalan Sottiisin pääjuhla Työ ja ilonpito on tanssillinen kokonaisuus, jossa liikutaan työn ja työväen maailmasta lasten ja nuorten leikkiin, herraskaisten tansseihin ja lopulta kaiken kansan yhteistanssiin.

Sata vuotta sitten kaikki oli kovin toisenlaista. Vastahan Finlaysonin Plevnan kutomosaliin oli syttynyt ensimmäinen sähkövalo vuonna 1882. Koskia valjastettiin tehtaiden tarpeeseen.

Katukivillä kuuluu pienten jalkojen ääniä ja ilon kiljahduksia. Juoksuaskelin kokoontuvat lapset leikkimään ja laulamaan. Kuka ei ehdi kyykkyyn ja kenestä tulee litta?

Lapset ovat tarkkaan seuranneet isompien ammatteja, arjen liikkeitä ja ääniä. Rattaat ja rukkihan pyörivät molemmat. Hei pyöritetään ja kehrätään, niinkuin pullamummokin on tehnyt.

Lapset ovat tarkkaan seuranneet isompien ammatteja, arjen liikkeitä ja ääniä. Rattaat ja rukkihan pyörivät molemmat. Hei pyöritetään ja kehrätään, niinkuin pullamummokin on tehnyt.

Tehdaskaupungin salongeissa kajahtavat tanssin sävelet. Kristallikruunujen välkkeessä kavaljeerit hakevat daamejaan franseesiin ja polkkaan.

Päivä kääntyy kohti iltaa ja työväki kokoontuu tehtaan varjoista tansseille, soitoille ja lauluille. Illanvietoissa torppien tytöt ja pojat etsivät uusia ystäviä ja kumppaneita.

Taustalla kaikuu epävarmuus tästä päivästä ja toivo paremmasta huomisesta.

Tanssi yhdistää säätyjä ja synnyttää tarinoita uuden kansakunnan astuessa ensiaskeliaan.

Musiikista vastasi Suistamon Sähkö.

Esityksen jälkeen hyvä fiilis.

Kuvat: Petri Kivinen

Sottiisin pääjuhla Työ ja ilonpito tänään TähtiAreenalla!

TYÖ JA ILONPITO – 100 vuoden matka tanssien
VIELÄ EHTII MUKAAN! http://puoti.nuorisoseurat.fi/fi/p/sottiisi
Liput 20 € tai Sottiisipassi. Lapset 10 € (alle 16-v.)

Sottiisiviikko huipentuu TÄNÄÄN 16.6. klo 19.00 yli 1000 esiintyjän Työ ja ilonpito -suurteokseen Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen TähtiAreenalla. Tanssiteoksen taiteellisena lähtökohtana on sovinnon teema. Siinä tanssi ja musiikki kietoutuvat historian pyörteisiin luoden siltaa sadan vuoden takaisten tapahtumien ja nykypäivän välille.

100 vuotta sitten kaikki oli toisenlaista. Suomi oli juuri itsenäistynyt, mutta eli edelleen kansakuntana vahvassa murroksessa, ja alkoi vasta luoda perusteita tasa-arvolle ja yhdenvertaisuudelle. Maaseudun väki lähti kaupunkeihin työn ja leivän perässä. Työstä oli tullut tuotantoa ja tehtaat jyskyttivät höyryn voimalla. Lapset kirmasivat kaupungin kujilla. Nuoret ottivat mallia aikuisista sekä hyvässä että pahassa; paloviinaa poltettiin ja myös maisteltiin. Kaikki oli uutta ja jännittävää. Se houkutteli ilonpitoon ja tutustumaan muualta tulleisiin ihmisiin.

Työ ja ilonpito -tanssiteos on rekonstruktio Sottiisissa 1990 esitetystä samannimisestä tanssidraamasta. Koreografeina ovat Jutta Wrangén, Petri Kauppinen, Hannu Nipuli, Jukka Heinämäki ja Petri Hoppu sekä Oamkin opiskelijat. Musiikista vastaa kansanelektrobändi Suistamon Sähkö. Sävellykset ovat Anne-Mari Kivimäen ja Eero Grundströmin käsialaa. Esiintyjinä ovat kansantanssijat kautta maan.

Kuva Petri Kivinen, 2016 Sottiisin pääjuhlasta.

Suomalaisen kansantanssin ikoni Antti Savilampi nimetty Kansantanssikiltaan

Antti Savilampi on nimetty Suomen Nuorisoseurojen Kansantanssikiltaan. Savilampi on tanssija, tanssinopettaja, ohjaaja ja koreografi. Hän on toiminut kansantanssin parissa yli 50 vuotta ja hänen merkityksensä suomalaisen kansantanssin arvostukseen ja sen kehittymiseen on ollut valtaisa. Nimitys julkistettiin kansantanssin ja -musiikin festivaali Pispalan Sottiisissa perjantaina 15.6.

Kestilässä, Pohjois-Pohjanmaalla syntynyt Antti Savilampi sai kipinän kansantanssiin syksyllä 1965, jolloin hän aloitti puuseppäopinnot Pohjois-Pohjanmaan Keskusammattikoulussa. Antti meni mukaan tyttöjen liikunnanopettajan Elsi Niinimaan vetämään tanhukerhoon, ja siitä se alkoi, kipiniöinti, joka on jatkunut jo vuosikymmeniä.

Tällä hetkellä Savilampi opettaa kansantanssia muun muassa Sibelius-Akatemiassa ja kiertää ympäri Suomea vetämässä kursseja. Etusijalla ovat kuitenkin ohjaaminen ja koreografioiden laatiminen. Tanssiminenkaan ei ole unohtunut, sillä Antti tanssii aikuisten tanhuryhmä Kärrissä, joka on toiminut ilman taukoa 50-luvulta asti.

Savilampi tunnetaan kansantanssipiireissä erityisesti yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin luojana. Tapahtumiin hänet pyydetään vetämään huutokatrillia, johon voivat osallistua niin vasta-alkajat kuin edistyneet. Huutokatrillissa yksinkertaiset askelkuviot harjoitellaan ensin yhdessä. Tanssin alkaessa ohjaaja ”huutaa” aina seuraavan kuvion.

Savilammelle on aikaisemmin myönnetty tanssitaiteen valtionpalkinto vuonna 2010 ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlan mestarikansantanssijan arvonimi vuonna 2011.

Nuorisoseurojen Kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012. Kansantanssimestarit nimeää Suomen Nuorisoseurojen hallitus joka toinen vuosi. Killan jäseniä kutsutaan tanssimestareiksi.

Antti Savilampi tunnetaan yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin tekijänä. Kuvaaja: Petri Kivinen

1 … 7 8 9 10 11