Olavi Pietilä Laikunlavan edustalla 22.5.2018.
#SOTTIISIMUISTOT
Ensimmäisestä vuoden 1970 Pispalan Sottiisista lähtien Sottiisiin on kuulunut tanssi, soitto, riemu ja Olavi Pietilä.
Iloisesti hymyilevä mies kävelee Pispalan Sottiisin toimistolle ja tulee tervehtimään sydämellisesti. Olavi Pietilä on heti kättelystä lämmin ja nauravainen ihminen, josta huokuu kiintymys Pispalan Sottiisia kohtaan. Haastattelun aluksi hän toteaa: ”Kirjotat sen mikä on kirjottamisen arvosta” ja nauraa vaatimattomana, kun vakuutan että eiköhän hänestä kirjoitettavaa riitä.
Sottiisimestari Olavi Pietilä on pitkän linjan nuorisoseuratoimija ja eläkepäiviään viettävä radiotoimittaja. Pietilä on ollut mukana rakentamassa jokaista Pispalan Sottiisia vuodesta 1970 lähtien, mistä vuonna 1994 myönnetyn sottiisimestarin arvon tausta juontuu. Sottiisimestarin arvo on korkein tunnustus, jonka Sottiisista voi saada, ja sottiisimestareita ovat vain Olavi Pietilä ja Lassi Saressalo.
1940-50 luvuilla Pietilä oli aktiivisesti mukana Messukylän Nuorisoseuran näytelmäpiirissä, josta hän sai ensimmäiset kosketuksensa nuorisoseuratoimintaan ja -toimijoihin. Pietilän oma nuorisoseuratausta löytyykin nimenomaan teatterista eikä kansantanssista. Edes Sottiisien myötä Pietilä ei intoutunut itse tanssimaan, mutta festivaalin tunnelma on kietonut hänet alusta saakka pauloihinsa. Pietilä päätyi itse mukaan Sottiisin taustajoukoiksi työnsä kautta.
”Kun ensimmäistä Sottiisia kaavailtiin, olin ollut radiossa freelancerinä toista kymmentä vuotta. Minut haluttiin avuksi varmaan juuri sen vuoksi, että saataisiin Sottiisille julkisuutta ja juttuja lehdistölle. Ja oli siinä pieni kipinä, että jos vaikka YLE:kin tarttuisi.”
Ensimmäisestä Sottiisista asti Pietilä on pitänyt Sottiisia niin hienona tapahtumana, että tahtoi tehdä siitä ohjelmaa, ja yllättäen YLE antoi haaveille siunauksensa.
”Se oli sikäli onnekasta, että esimies suhtautui Pispalan Sottiisiin myönteisesti ja tarttui ideoihin. Tein Sottiisista ohjelmia parhaimmillaan yhden pitkän nauhoitetun lähetyksen ja muutaman suoran lähetyksen, esimerkiksi avajaisista.”
Sottiisin myötä Pietilä alkoi tehdä runsaasti yhteistyötä nuorisoseuratoimijoiden kanssa muutenkin kuin Sottiisin aikana, ja sai samalla tuotua kansanmusiikkia ja -tanssia julkisuuteen. Varsinkin kansanmusiikki on lähellä Pietilän sydäntä. Useiden Laikunlavalla äänitettyjen aamulähetyksen orkesterina toiminut Pispalan Pelimannit on jäänyt hänelle syvästi mieleen.
”Hyvät ystävät YLE:ssä sanoivat että ’Olli on semmonen kansanmusiikin apostoli.’”
Pispalan Sottiisi onnistui saamaan alkuvuosikymmeninään paljon julkisuutta Pietilän avulla.
”Se oli radion parasta aikaa tällaisten ohjelmien suhteen. Oli päästy eteenpäin radion jäykästä linjasta ja samaan aikaan alkoi kansanmusiikin kohdalla viihteellinen aika. Kansanmusiikille löytyi aika mukavasti ohjelma-aikaa, ja samalla tietysti myös Pispalan Sottiisille.”
Ohjelmat tavoittivat yleisöä ihan toisessa mittakaavassa kuin nyt, koska Sottiisin alkutaipaleella radiotarjonta oli koko Suomessa vielä rajallista. Parhaimmillaan Pietilä muistaa ohjelmien keränneen vajaa miljoona kuuntelijaa.
”Nythän niitä kanavia on vaikka muille jakaa, eivätkä ne enää pääse kuin muutamiin satoihin tuhansiin kuuntelijoihin, koska maailma on täynnä ääntä,” Pietilä nauraa.
Tehdessään radiolähetyksiä jokaisesta Sottiisista, Pietilä sai samalla nähdä nuorisoseuratoiminnassa tapahtuneen muutoksen. Aikansa nuoriseuratapahtumana Sottiisi oli itsessään erikoisuus, sillä se oli yksi ensimmäisistä nuorisoseurajuhlista, jotka perinteisten suvijuhlien sijaan järjestettiin kaupungissa.
”Se oli niin erikoinen ilmiö, että vanhat pelimannit hakivat kätköistään liivit ja ottivat seinästä viulun tai kaapista harmonikan ja ne syttyivät, ne vanhat paapat syttyivät ihanasti sottiisitunnelmaan!” Pietilä intoilee.
Sottiisin lomassa myös kansanmusiikissa ja -tanssissa alkoi tapahtua muutoksia.
”Aiemmin ei ollut kansantansseja, ne olivat visusti tanhuja. Sitten alkoi kehitys, ja aika nopeasti syntyi kansanmusiikin uusi aika.”
Yksi esimerkki muutoksesta oli kansallispuvuista luopuminen, sillä aiemmin kansallispuku oli kansantanssijoiden yksinomainen ominaispiirre. Vuosikymmenten aikana kansallispukujen rinnalle alettiin tuoda rooliasuja, ja ne ovat miltei yleisempiä kuin perinteiset asut.
”Aluksi vähän vierastin muutosta, mutta aika nopeasti tajusin, että näinhän sen kuuluu mennä. Heinämäen Jukka sai minut vakuuttuneeksi, että nyt on tällainen aika eikä minulla ole siinä mitään sanottavaa. Tietysti selostuksissa ei voinut samalla tavalla painottaa kansallispukujen kauneutta, mikä oli minulla vähän syntinä koko 1970-luvun,” Pietilä muistelee nauraen.
Myös Sottiisi tapahtumana on saanut osansa muutoksesta. Erityisesti ulkomaalaisten ryhmät ovat keränneet Sottiisi Sottiisilta enemmän huomiota. Tapahtuma on myös kokonaisuudessaan kasvanut niin ohjelmatuotannoltaan ja yleisömääriltään, minkä taustavaikuttaja Pietilä näkee kansantanssiryhmien tason paranemisen.
”Se johtuu siitä, että kansantanssin opettajia ryhdyttiin kouluttamaan. Aiemmin mikä tahansa amatööritanssija, kansakoulunopettaja opetti kansantanssiryhmiä, mutta kyllä koulutetun opettajiston määrä muutti ratkaisevasti nuorten tason nousun.”
Tason nousun myötä kansantanssi on kokenut huiman muutoksen Sottiisin alkuvuosikymmeniltä tähän päivään, eikä moderneja eri taiteenlajeista ammentavia kansantanssiesityksiä välttämättä edes tunnista saman genren edustajiksi kuin perinteisiä tanhuja.
”Niistä täytyy jättää sellainen nimi pois kuin kansantanssi, mutta omassa sarjassaan ne ovat aivan suurenmoisia. Ei sellaisia [modernimpaa kansantanssia] osattu aiemmin kaivata. Sitten ne ovat tulleet mukaan kuvioihin ja jokaisessa Sottiisissa on tullut jotain uutta, mikä on hyvä. Minun ajatuksenani on ollut se, Sottiisin osa on tuoda esiin uusia kansantanssin piirteitä, ja että minä kerron näistä uutuuksista yleisölle.”
Kesän 2018 Pispalan Sottiisia Pietilä odottaa jo innolla, ja on hyvissä ajoin käynyt katsomassa esiintyjätietoja. Myös Sottiisin tulevaisuus näyttäytyy Pietilälle kirkkaana, ja hän uskoo sen kypsyvän taitavien ihmisten käsissä.
”Varmasti ei voi tietää tällä hetkellä, miten kansantanssi kehittyy, mutta se on varmaa etteivät uudemmat Pispalan Sottiisin järjestäjät hukkaa perinnettä vaan nappaavat siitä osan ja siten Sottiisi kehittyy omaa latuaan. Eikä sitä voi väkisin muuttaa vai jarruttaa.”
25.5.2018
Teksti: Riina Tanskanen
Kuva: Riina Tanskanen
