Tanhulähettiläät

Eveliina ja Mitja Pilke

Eveliina Pilke on Pohjois-Karjalaistunut savolainen. Mitja Pilke taas on Joensuun poikia, jonne parivaljakko on asettunut perheineen. Nuorisoseura Motora on vaikuttanut suuresti molempien tanhutaipaleeseen. Mitja kasvoi harrastajasta seuran opettajaksi ja Eveliina työskenteli jo opintojensa aikana Motoran riveissä. Sittemmin Pilkkeistä on muodostunut joensuulaisen kansantanssin kantava voima!

Jalkaa kutkuttaa karjalainen tanssi perinteineen kaikkineen. Kartsut tuntuu kehossa tutulta ja kiehtovat yhä. Mutta nyt on sellainen olo että pitää hypätä!

Kansantanssi koskettaa monella tapaa ja monessa paikassa. Joskus oman perinteen äärelle pääsee kun katsoo sitä toisesta vinkkelistä. Kävimme Virossa 2024 pariin otteeseen ja myötäkoimme vahvasti kansantanssin kohotetun aseman ja perinteeseen liittyvän kansallisylpeyden. Musiikin ja tanssin luonteva ja elävä side oli käsinkosketeltavaa. Pispalan Sottiisi täältä tullaan!

Vakkamme teema on rytmi. Kuinka se koskettaa ja tuntuu kehossa yhteisenä värähtelynä. Valitsimme teeman, koska se yhdistää tanssin ja musiikin, kehon ja soittimen. Rytmin tunteminen kokonaisvaltaisesti kehossa on mahtava tunne!

Motto: Tanhu on vettä sakeampaa!

Sofia Timonen

Hei vaan, olen  Sofia Timonen, oululainen tanssinopettaja (AMK). Juureni ovat syvällä Keski-Pohjanmaan kulttuuripitäjässä Kaustisella, jossa myös kipinä kansantanssiin on syntynyt. Tällä hetkellä toimin kulttuurialalla monipuolisesti pääpainona tanssitaide ja opetus. 

Tanssiaskeliksi minulle sopivat hitaat ja nopeat painonsiirrot: minulla on mahdollisuus tanssia niide kanssa mitä vain. Erilaisista hypähtelyistä pidän kovasti myös. 

Kansantanssi on koskettanut minua viimeksi kesällä Kaustisen festivaaleilla, kun näin paljon isoja ja pieniä tanssijoita tanssimassa yhdessä. Sopivasti kosketuksen teema pyöri siis jo kesällä myös vakkamme teeman äärellä, sillä vakassamme kulkee teemana Käsi kädessä.Odotan kovasti, että pääsemme Vakkatyöparini Emman kanssa toteuttamaan vakkaa, sitomaan teemaa sekä ydinajatusten äärelle: tanssittamaan pieniä ja isoja tanssijoita yhdessä. 

Arjessa käytän usein mottona sanaa “täysiä!”, sillä miksi tehdä puolittain tai sinnepäin.

Emma Laitinen

Olen Emma Laitinen, oululainen tanssinopettaja, koreografi ja tanssitaiteilija. Olen kotoisin Rovaniemeltä, oululaistunut 8 vuotta sitten ja nykyään pendelöin tanssinopettajana näiden kahden kotikaupungin välillä. Olen ottanut ensimmäiset tanssiaskeleeni ja soittanut ensimmäiset nuottini lapsena Siepakoissa ja sen jälkeen kansantanssi ja -musiikki ovat pysyneet vahvana osana elämääni monessa eri sävyssä. 

Tanssivarpaani vipattamaan pistää ihanan hyppivät ja liitävät askelikot, kenties laukka variaatioineen kaikista eniten! Kansantanssissa minua koskettaa erityisesti tanssijoiden välinen kontakti ja tunnelma, joka välittyy vahvasti sekä tanssijoille itselleen että katsojalle asti. Tanssin ja tanssijoiden välittömyys ja aitous, uskallus olla oma itsensä, koskettaa aina. 

Toimin tanhulähettilästyöparina yhdessä Sofia Timosen kanssa. Vakkamme teema tulee olemaan käsi kädessä. Teema tuo eri-ikäiset tanssijat yhteen tilaan ja korostaa kansantanssin ydintä: yhdessä tekemistä.

Suosikkielämänohjeeni on fake it till you make it: asenne ratkaisee!

Jutta Wrangen

Heippa! Tässä Jutta Wrangén, Satakunnan kasvattama ja myöhemmin pirkanmaalaistunut, kaksoiskuntalaiseksi itseni tunteva Tanssinopettaja (YAMK) ja suunnittelijaopettaja. Kansantanssi vei mennessään 5-vuotiaana ja myöhemminhän siitä sitten tuli ammatti. Olen saanut viettää omieni joukossa siis lähes koko ikäni, jollaista suosittelen kovasti muillekin! Opetan, koulutan, koreografioin ja lisäksi toimin opistomaailmassa tanssin ja teatterin suunnittelijaopettajana. 

Jalkani saa sykkimään vaihtelevasti monet tanssilajit ja niiden sisällä eri tunnelmat, mutta ilmavuuteen, joko rauhallisessa tai nopeassa tempossa, pyrkivä liikelaatu on mieleeni.

Eri-ikäisten ja erilaisen kokemustaustan omaavien tanssijoiden yhteinen onnistuminen, nauruja iloinen yhdessä tekeminen on saanut kansantanssipedagogin minussa hyrähtelemäänuseampaankin otteeseen tässä lähiaikoina. Siihen haluan pyrkiä myös tässä tulevassa tanssillisessa tuotoksessamme.

Lounaisen vakan teemana on polskat. Rauhallisen ja reippaan polskan parivaljakko, jossapäästään koskettamaan oman asuinseudun luonnon tuomia tunnelmia kaikkien sukupolvien yhteisessä kokemuksessa. Maisemien erilaisuus ja niiden tarjoama rauha toimi inspiraationa, johon yhdistän lennokkuuden ja yhteisen kosketuksen. 

Ilmavaan ja vauhdikkaaseen liikelaatuun kannustaen: 

“Tanssi, kuin kukaan ei näkisi” 

Elena Vuoksiola

Terve! Olen Elena Vuoksiola, oululainen tanssitaiteilija. Ensi kosketukseni kansantanssiin sain 3-vuotiaana omassa kotiseurassani Virtain Mineissä, ja rakkautemme on vain kasvanut ja syventynyt vuosien varrella. 

Tanssi on minulle keino kokea ja välittää tunteita sekä tarinoita. Kansantanssissa minua kiehtoo sen moneus. Ei ole yhtä oikeaa – on vain monta mahdollista tapaa olla kosketuksissa kansantanssiin, -musiikkiin ja perinteeseen.  Tanssiaskeleista parhaiten jalkaani sopivat kaikki yhdessä otetut askeleet, olivat ne sitten muistiinmerkittyjä tai uusia ulottuvuuksia tutkailevia. Kansantanssi koskettaa minua erityisesti silloin, kun liikkeellä on juuret ja motiivit, jotka myös tanssija tietää. Syvyys sykähdyttää, pelkkä pinta jättää kylmäksi. 

Ihminen kaipaa kosketusta kaikissa elämänsä vaiheissa – onhan kosketusaisti aisteistamme se, joka kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään aina elämän viimeisiin hetkiin. 

Vakkani teema lähestyy kosketusta sen hyvää tuottavan voiman kautta. Tervehtiminen on yksi arkisimmista ja vaikuttavimmista tavoista kohdata, huomioida ja koskettaa toista. Se on hellittelyn ensimmäinen muoto. Se on toisen näkyväksi tekemistä. Läsnäoloa ja yhteen tulemista. 

Annetaan tanssin koskettaa! Tervetuloa mukaan!

Maiju Laurila

Olen kouvolalainen opettaja, taiteilija ja taiteen mahdollistaja. Kansantanssin pariin olen päätynyt alunperin musiikkitaustani ansiosta. Päädyin harmonikalla säestämään tanssia ja siitä se ajatus sitten lähti. Nykyään toimin Kouvolassa luokanopettajana sekä opetan Aitomäen nuorisoseurassa kansantanssiryhmiä. Opetustyön lisäksi toimin Kouvolassa monenlaisissa yhdistystehtävissä tapahtumien järjestämisen sekä taiteen ja kulttuurin kokemusten ja  harrastamisen mahdollistajana erilaisissa tehtävissä. Pohjaton kiinnostukseni ihmisyyttä kohtaan pitää yllä lakkaamatonta intoa taiteen kautta tutustua yhä uusiin ihmisiin, ilmiöihin ja ihmisyyteen. 

Aina tanssimisessa minua koskettaa hetkessä olemisen kokemus ja tunne nousemisesta “korkeampaan olemiseen”. Opettajana minua koskettaa nähdä oppimista, kehitystä ja erityisesti oivaltamisen ja oppimisen iloa. Viime vuosina olen erityisesti nauttinut vapaasti viedystä paritanssista laajasti. Yhteinen jaettu kehollinen kokemus koskettaa minua vähintään yhtä paljon kuin vaikuttava taidekokemus. Tästä syystä ohjaamani vakan teemakin löytyy tästä. 

Ohjaamani vakka tulee olemaan paritanssiteemalla. Vakan otsikko on “Ota kiinni”. Ohjelmisto sisältää sekä perinteisestä kansantanssimateriaalista koostuvaa koreografiaa, kuin hieman vapaasti vietynä tanssittavaa ohjelmistoa. Vakan toimintaan voi osallistua ympäri Suomen ja kaikenikäiset ovat tervetulleita. Käy rohkeasti tutustumassa materiaaliin ja tule mukaan jaettuun keholliseen kokemukseen. Huomioithan, että on mahdollista osallistua myös useamman vakan toimintaan. 

Tämänhetkinen mottoni:

Onnellinen on se joka kulkee iloiten tietä, jota tuhat onnetonta kutsuu vääräksi.

Siiri Suoniemi

Olen yhteisöjen kasvattama hämeenlinnalaistunut tanssija ja tanssinopettaja. Tälle hetkellä teen hanketöitä maaseutuyhteisöjen vahvistajana ja kehittäjänä tuottaen tapahtumia yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa sekä opetan kansantanssia Hämeenlinnan kansantanssinuorissa, Klaukkalan kansantanssijoissa ja Kerkkoon nuorisoseurassa.

Oma tanssitaipaleeni on alkanut 6-vuotiaana Kerkkoon nuorisoseurassa. Halu mahdollistaa muille kestävä yhteisö ja harrastus tanssin parissa on johtanut minut useiden ohjaajakoulutusten kautta pohjoiseen tanssijan ammattitutkinnon ja tanssinopettajan ammattikorkeakouluopintojen pariin.

Minun jalkani sulautuvat mukavimmin yhteen kolmijakoisten tanssilajien kanssa. Kansantanssissa minua on viime aikoina koskettanut yksinkertaiset perustavaa laatua olevat elementit yhdessä kokemisesta ja tekemisestä. Muistutukset siitä miksi olen alun perin lähtenyt luomaan uraa tällä alalla. 

Vakkani teema on ”Tarvitsen sinua”. Kokonaisuus pohjautuu inhimilliseen tarpeeseen olla fyysisesti yhteydessä toisiin läpi elämänkaaren. Kokonaisuus luodaan yhteisen kokemuksen pohjalle, niin että tarjoan erilaisia kontaktissa tanssimista ja luottamusta tukevia harjoitteita, joita kaikki ryhmät tekevät viikkoharjoituksissaan. Toivon että mahdollisimman moni ohjaajista pääsisi myös yhdessä tutustumaan harjoitteisiin ohjaaja koulutuksessa, joka järjestetään syyskauden aikana Etelä-Suomessa. Harjoitukset tulevat kaikille ikätasoille. Liikemateriaali rakentuu osittain ennalta määriteltyjen liikelauseiden ja osittain harjoitteiden tuottaman liikkeen varaan.

Valittu teema on tullut minulle läsnä elämässä viime aikoina monenlaisesta näkökulmasta. Lapsen vilpittömän ja peittelemättömän kaipuun olla lähellä kautta.  Syrjäytyneen nuorten aikuisen kokemus siitä, miten kosketus ja yhdessä tanssiminen on vahvistanut häntä ihmisenä. Surun keskellä tullut tarve olla yhteisönsä lähellä. Itsesäätelyn keinona. Eleenä, joka vahvistaa, että minut hyväksytään ja kuulun yhteisöön, olen tervetullut.

Elämässä ajattelen usein, että kaikki järjestyy kyllä ja todella uskon niin.